Suomen valtionvelka on ollut pitkään kasvussa. Velan hoitokulut ovat mittavat. Julkistalous rämpinyt liki nollakasvussa. Työttömien määrä on suuri. Eläkeläisiä on aina vain enemmän. Kansantaloutemme huoltosuhde heikkenee. Työperäistä maahanmuuttoa huudetaan apuun.
Osaajia olisi tarjolla ilman kotouttamiskoulutusta, koeaikaa, perehdytystä ja kielikoulutusta – ikäihmiset! Mutta kelpaavatko he? Edes halukkaat? Osaavat? Terveet? Heti sorvin ääreen valmiit? Räätälöidyin työehdoin?
Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014, 8 §) kieltää ikäsyrjinnän, mutta ikärasismi on kavalasti piilossa – ei vain työelämässä. Asia tulee pintaan, jos ikäihmisiä pitäisi työllistää. Vaikka vain osa-aikaisesti? Yksittäistehtävää tekemään? Lyhyeksi määräajaksi? Keikkatyönä? Tekosyitä torjua asia riittää.
Ikäihmiset – heistä noin 65–80-vuotiaat – ovat usein vielä aika terveitä, hyvin koulutettuja sekä kielitaitoisiakin. He kykenevät, ainakin hetkellisesti, tekemään fyysisestikin vaativia töitä ja pitkään henkisten alojen töitä.
Nuoria ei pidä syrjiä, ei, mutta tuoretta ylioppilasta en käyttäisi, jos tarjolla on hyvin ansioitunut terve eläkeläisopettaja. Tuskin kilpailua töistä syntyy nuoren aloittelijan ja iäkkään osaajan välillä. Molempia tarvitaan.
Yksilöllinen työkyky vaihtelee – joskus nuorillakin. Tutkimustiedon mukaan 60–70-vuotiaista 48 prosenttia on haluton työelämään enää eläkkeellä. Valinnanvaraa toki on, sillä Suomessa oli vuoden 2023 lopussa 1,3 miljoonaa 65 vuotta täyttänyttä ja tätä vanhempaa henkilöä (TK 2025). Heistä nuorimmat käyttävät varsin vähän sote-palveluja.
Biologinen ikä voi kertoa kunnosta jopa yksittäisten solujen tasolla. Kalenteri-iän määrittää syntymäaika. Se, minkä ikäiseksi ihminen tuntee itsensä, vaihtelee. Jotkut kokevat olevansa jopa 20 vuotta itseään nuorempia.
Ikäihmisten toiveet osallistua työelämään kilpistyvät usein kolmeen väittämään 1) työtä ei ole tarjolla työikäisillekään, 2) iäkkäät vievät nuorilta ja pitkäaikaistyöttömiltä työpaikat ja 3) työnantajat alkavat pelata ikäihmisten työehdoilla. Kriittinen tarkastelu paljastaa väitteiden heikkouksia. Usein vain toistetaan kuulopuheita.
Yhteiskunnan kulttuuriset arvostukset heijastuvat liikaa ikäihmisten tekemisiin, itseensä uskomiseen, työelämään osallistumiseen ja elää pää pystyssä. Monet alistuvat arvostuksiin ja suostuvat ennenaikaisesti palvelujen kohteeksi.
88-vuotias näyttelijä Seela Sella, Vuoden Puhuja 2022, kehotti vastikään ikäihmisiä aukaisemaan itsensä uusille asioille. Hän kieltäytyi tulemasta vanhaksi kitiseväksi mummoksi.
Kansanedustaja Pauli Kiurun lakialoite tähtää siihen, että olisi helpompaa eläkkeelle siirryttäessä jatkaa joustavasti työelämässä.
Ikäihmisten potentiaalin hyödyntämisen vähäisyys on yhteiskunnan kapasiteetin hukkaputki. Tarvitsemme asiaan asenne- ja näkökulmamuutoksen sekä säädösmuutoksia.
Esko Korkeakoski
dosentti, Valkeakoski