Väestömme ikääntyy, myös me asukkaat taloyhtiöissä. Yhä useampi kohtaa muistin heikkenemisen. Haasteiden edessä on tärkeää pohtia, miten voimme rakentaa ja ylläpitää asuinympäristöjä, jotka tukevat asukkaiden hyvinvointia ja itsenäisyyttä elämän eri vaiheissa. Taloyhtiöiden rooli tässä on keskeinen, sillä ne voivat vaikuttaa asukkaiden elämänlaatuun ja turvallisuuteen.
Ensimmäinen askel kohti ikä- ja muistiystävällistä taloyhtiötä on ympäristön esteettömyys. Tämä ei tarkoita pelkästään jälkiasennushissien tai ramppien rakentamista, vaan myös esimerkiksi valaistuksen, liukkaiden pintojen ja selkeiden opasteiden huomioimista.
Esteetön asuinympäristö edistää muistisairauteen sairastuneiden asumisturvallisuutta, kuten kaikkien muidenkin asukkaiden. Vaikka ympäristö olisikin rakennettu esteettömäksi, ei se silti välttämättä ole muistiystävällinen. Tärkeää on tilojen käytettävyys eli se, että tilat ovat toimivia ja helppokäyttöisiä.
Yhteisöllisyyden ja sosiaalisen tuen edistäminen on myös tärkeä asia. Muistisairaus voi aiheuttaa eristäytymistä ja yksinäisyyttä, mutta taloyhtiö, joka tarjoaa yhteisiä saavutettavia tiloja ja aktiviteetteja, voi ehkäistä tätä.
Yhteisöllisyys edistää kaiken ikäisten, erityisesti ikääntyneiden, hyvinvointia ja osallisuutta. Myös muistamaton asukas hyötyy yhteisöllisyydestä. Taloyhtiöissä voisi myös harkita vapaaehtoisten naapuriapua, yhteyshenkilöä, joka auttaa aika-ajoin arjen asioiden hoitamisessa.
Muistamatonta asukasta ja samalla koko taloyhtiötä hyödyttävät monet erilaiset apuvälineet ja turvalaitteet. Esimerkkejä näistä ovat vuotovahdit ja liesiturvallisuutta edistävät tuotteet. Erilaisista apuvälineistä on tärkeä tietää ja hoksauttaa keskusteluissa asukkaiden kanssa, vaikka niiden hankinta ei olekaan taloyhtiön tehtävä. Taloyhtiölle on saatavilla tietoa mahdollisista apuvälineistä arjen turvaksi. Teknologian ei toki tule syrjäyttää inhimillistä vuorovaikutusta, vaan täydentää sitä.
Viestintä taloyhtiön ja asukkaiden välillä on osa turvallista asumista. Asukasviestinnän tapoja suunniteltaessa on huomioitava, että muistisairaus muuttaa kykyä vastaanottaa ja ymmärtää viestejä. Digitaalisen viestinnän lisäksi osa asukkaista tarvitsee jaettavan paperitiedotteen. On tärkeää, että viestintä on selkeää ja johdonmukaista.
Hyvä vinkki on, että jokaiseen tiedotteeseen merkitään päivämäärä, vuosilukua unohtamatta eikä kellonajan ja viikonpäivän ilmoittamisestaan ole haittaa.
Taloyhtiön hallinnon ja päätöksenteon tulisi olla avointa ja osallistavaa. Ikä- ja muistiystävällisyys voidaan ottaa huomioon päätöksenteossa kuulemalla asukkaita, vaikka asukaskyselyllä. On tärkeää, että kaikilla asukkailla on mahdollisuus vaikuttaa omaan asuinympäristöönsä. Ikä- ja muistiystävällinen taloyhtiö on yhteisö, jossa kaikkien asukkaiden tarpeet ja hyvinvointi otetaan huomioon.
Tämä edellyttää sekä konkreettisia muutoksia asuinympäristössä että asennemuutosta, jossa ikä ja muisti nähdään luonnollisina osina elämää, ei ongelmina. Kun taloyhtiö on suunniteltu ja hoidettu niin, että se tukee asukkaidensa elämää kaikissa vaiheissa, siitä hyötyvät kaikki – nuoret ja vanhat, terveet ja sairaat.
Johanna Laitala
toiminnanjohtaja, Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi