Ylioppilaat: Ou­lu­lai­nen Lauri Lohi kertoo, miten hän kir­joit­ti täydet pisteet äi­din­kie­len ko­kees­ta

Unelma Hietasaaressa: Ou­lu­lais­per­he re­mon­toi vanhan puu­ta­lon oman nä­köi­sek­si

Valmistuneet: Ou­lu­lai­nen kuk­ka­kaup­pa­yrit­tä­jä myy tänä vii­kon­lop­pu­na lähes tuhat ruusua – lue, miten kukan saa säi­ly­mään pi­dem­pään

Mainos: Tilaa tästä Kaleva Digi 13,90 €/kk

Iissä tors­tai­na nähtävä uu­ni­tuo­re do­ku­ment­ti­elo­ku­va So­ta­lot­ta tekee kunniaa ii­läis­syn­tyi­sel­le lot­ta­joh­ta­ja Fanni Luuk­ko­sel­le

Lotta Svärd -järjestön keskusjohtokunnan puheenjohtaja Fanni Luukkonen toimistossaan vuonna 1931.
Lotta Svärd -järjestön keskusjohtokunnan puheenjohtaja Fanni Luukkonen toimistossaan vuonna 1931.
Kuva: Museovirasto / Valokuvaamo Pietisen kokoelma

Iin Nätteporin auditoriossa esitetään torstaina 10. marraskuuta henkilödokumentti Sotalotta, joka kertoo lottajohtaja Fanni Luukkosesta (1882–1947).

Luukkonen valittiin Lotta Svärdin keskusjohtokunnan puheenjohtajaksi vuonna 1929 ja hän toimi tehtävässä aina vuoteen 1944, jolloin järjestö lakkautettiin.

Luukkonen on haudattu sukuhautaan Iin vanhalle hautausmaalle Kruununsaareen.

Dokumentin on tehnyt kyyjärveläinen dokumentaristi ja sotakamreeri Raimo Salo, joka myös alustaa esityksen.

Raimo Salo kertoo haastatelleensa 2011–2012 lähes sataa lottaa heidän kokemuksistaan. Haastatteluissa esille nousi sodan jälkeinen aika ja se mitä tapahtui, kun suojeluskunta ja sen tukijärjestö Lotta Svärd kiellettiin Neuvostoliiton vaatimuksesta.

– Elettiin pelon aikaa ja myös Fanni Luukkonen sai sen kokea. Hänestä tuli "persona non grata", eli ihminen, jota ei ollut olemassa. Ei ollut työpaikkaa minne mennä ja näin ollen ei tulojakaan, kertoo Salo tiedotteessa.

Lotta Svärd -järjestön keskusjohtokunnan puheenjohtaja Fanni Luukkonen kuvattuna 18.11.1939.
Lotta Svärd -järjestön keskusjohtokunnan puheenjohtaja Fanni Luukkonen kuvattuna 18.11.1939.
Kuva: Museovirasto / Valokuvaamo Pietisen kokoelma

Lotta Svärdin omaisuus meni selvitystyön alle ja siksi Luukkoselle sovittu eläke jäi saamatta. Hän teki vaatimatonta käännöstyötä ja yritti ottaa yksityisoppilaita, olihan hän koulutettu opettaja. Töitä ei kuitenkaan ollut ja terveyskin alkoi pettää.

Luukkonen kuoli 65-vuotiaana sydänkohtaukseen lokakuussa 1947. Luukkosen hautajaiset olivat suuri tapahtuma Iissä ja niistä kirjoitettiin näkyvästi lehdistössä.

– Kun nämä asian minulle selvisivät ja huomasin, miten vähän nykyajan ihmiset hänestä tietävät, päätin vuonna 2019, että teen Fannista dokumenttielokuvan, Salo kertoo.

Hänen mukaansa dokumentti on Luukkoselle kunnianosoitus "post mortum" ja tuleville sukupolville muistutus tinkimättömästä velvollisuuden kutsusta.

Esitys alkaa Nätteporissa kello 18. Dokumentin ensi-ilta oli Seinäjoen Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museolla 9. marraskuuta 2022.

Juttua päivitetty 10.11. kello 9.41: korjattu virheellinen tieto, että Luukkonen olisi syntynyt Iissä.