Ih­mis­pe­räis­ten mi­ni­ai­vo­jen kehitys on lähes valmis – uudesta tek­no­lo­gias­ta odo­te­taan apua Al­zhei­me­rin taudin ja skit­so­fre­nian lää­kin­näl­li­seen hoitoon

Business Finland myönsi Helsingin yliopiston tutkijoiden hankkeelle yli 600 000 euroa teknologian viimeistelyyn ja kaupallistamiseen.

Uuden teknologian avulla lääkkeitä voidaan tutkia ihmisaivoja mallintavalla alustalla ennen kuin siirrytään kalliisiin ihmiskokeisiin.
Uuden teknologian avulla lääkkeitä voidaan tutkia ihmisaivoja mallintavalla alustalla ennen kuin siirrytään kalliisiin ihmiskokeisiin.
Kuva: Pekka Peura

Helsingin yliopiston tutkijat kasvattavat kantasoluista ihmisperäisiä miniaivoja, joissa on mukana kaikki ihmisaivojen tärkeimmät solutyypit, kuten hermosolut, hermotukisolut, immuunipuolustuksen solut ja verisuonia muodostavat solut. Miniaivojen avulla voidaan kehittää aivosairauksien yksilöllistä hoitoa.

Living Human Brain (LHB)  -teknologian avulla kenen tahansa ihmisyksilön soluista voidaan kasvattaa ihmisperäisiä aivo-organoideja, eli niin kutsuttuja miniaivoja.

– LHB on täysin ihmisperäinen aivokudos, jota voi kasvattaa viljelymaljalla laboratoriossa ja jolla voidaan mallintaa kenen tahansa aivojen fysiologiaa. Käytämme aloitusmateriaalina ihmissoluja, jotka voimme ottaa esimerkiksi verinäytteestä tai ihosta. Muutamme solut ensin kantasoluiksi, minkä jälkeen kasvatamme soluista miniaivoja, kuvailee tutkimusryhmän johtaja, professori Jari Koistinaho tiedotteessa.

Teknologia mahdollistaisi sen, että lääkkeitä voidaan tutkia ihmisaivoja mallintavalla alustalla ennen kuin siirrytään kalliisiin ihmiskokeisiin. Sairaalat voisivat hyödyntää sitä yksilöllisessä hoidossa, sillä teknologian avulla voidaan valmistaa potilaskohtaisia miniaivoja.

LHB:n avulla voidaan parantaa aivosairauksien hoitoprosessia ja vähentää kustannuksia. Siitä odotetaankin suurta apua aivosairauksien, kuten Alzheimerin taudin ja skitsofrenian lääkinnälliseen hoitoon.

– LHB-teknologia voi nopeuttaa sopivan yksilöllisen lääkehoidon löytymistä potilaalle jopa kymmenkertaisesti, Koistinaho sanoo.

Teknologian uskotaan pienentävän lääkekehityksen kustannustaakkaa.

– Esimerkiksi tarpeettomien kliinisten kokeiden määrää voidaan vähentää ratkaisumme avulla arviolta 30 prosenttia, Koistinaho kertoo tiedotteessa.

Aivosairauksien hoito maksaa Euroopassa arviolta 798 miljardia vuosittain, ja globaalisti kustannukset ovat jopa kolme biljoonaa euroa joka vuosi. Lisäksi tutkimukset ovat osoittaneet, että yli 90 prosenttia uusista aivosairauksiin kehitettävistä lääkkeistä epäonnistuu lääkekehityksen aikana. Yksi suurimmista syistä tähän on se, että hyviä prekliinisiä malleja ei ole saatavilla, sillä eläinmallit eivät vastaa ihmistä.

Hankkeen kokonaisbudjetti on lähes 860 000 euroa. Se on saanut Business Finlandilta yli 600 000 euroa tukea teknologian viimeistelyyn ja kaupallistamiseen.

LHB-teknologian markkinapotentiaalin arvioidaan olevan yli 600 miljoonaa euroa.

Hanke alkaa virallisesti elokuussa 2021 ja kestää kaksi vuotta.