Sotaharjoitukset: Ou­lu­lai­nen Teemu Hil­tu­nen, 25, sai käskyn ker­taa­maan ja suureen Na­to-har­joi­tuk­seen

Yritykset: Kem­pe­le­läi­sen Lehdon työ­ka­lu­ja huu­to­kau­pa­taan nyt pilk­ka­hin­taan

Vastaa kyselyyn: Pitääkö hiih­to­lo­mal­la hiih­tää?

Mainos: Tilaa Kaleva tästä

Essee
Tilaajille

Ihmisen kan­nat­tai­si ottaa mallia koi­ris­ta – gee­nim­me ovat pit­käl­ti samat kuin muilla eläin­la­jeil­la, mutta vain me ky­ke­nem­me ää­rim­mäi­seen pa­huu­teen

Yhteiselo eläinten kanssa on muokannut ihmisen historiaa. Domestikaattiemme lauhkeus meiltä kuitenkin puuttuu, kirjoittaa Taina Kinnunen.

Ihmisen kyky äärimmäiseen pahaan ja hyvään on kiehtovaa. Valtaisa sotakoneisto tuhoaa määrätietoisesti ja säälimättä joukkoa lajitovereitaan. Toisaalla maailmanlaajuinen auttamisverkosto ahertaa yhtä määrätietoisesti ja syvää sääliä tuntien auttaakseen samaista ihmisjoukkoa.

Ihmisen geenit ovat pitkälti samat kuin muilla eläinlajeilla. Silti ihmisen käytös on ainutlaatuista. Kun ihminen heittelehtii kiihkojensa vallassa, muut lajit elelevät enempi tasaisesti.

Ihmiseen itseensä pätee hänen keksimänsä ajatelma: kolikolla on aina kaksi puolta.

Ihmisen ymmärtämiseksi on tarkasteltava hänen evoluutiotaan. Nykyihminen Homo sapiens ilmaantui kolmisensataatuhatta vuotta sitten, jolloin se erkaantui fyysisiltä ominaisuuksiltaan ja käytökseltään muista ihmislajeista.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.