Ihminen ei ole koko lajikehityksensä aikana liikkunut niin vähän kuin nyt. Se on vaikuttanut selkärangan rakenteeseen.

Näin päättelee Oulun yliopiston tuore arkeologian tohtori Niina Korpinen, 37. Korpinen porautui artikkeleista koostuvassa väitöskirjassaan nikamien solmujen kehitykseen alaselän alueella – aina ihmisen ja apinan esimuodoista moderniin ihmiseen.

– Meillä on tullut niin iso muutos elämäntapoihin, että se on alkanut selkeästi vaikuttaa nikamiin, Korpinen sanoo.

Nikamien solmut ovat selkärangan paksuin osa ja ne kannattelevat suurinta painolastia.