Pohjois-Pohjanmaalla alle puolella työikäisistä on terveelliset elintavat. Se on huolestuttava viesti alueelta, jossa jo valmiiksi kamppaillaan pitkien etäisyyksien, terveyspalvelujen saatavuuden ja mielenterveysongelmien kanssa.
Vain osa alueen kunnista raportoi valtuustoilleen väestöryhmien terveyseroista. Kaikki luottamushenkilöt eivät siis tunne tilannetta, jolloin tärkeä perusta vaikuttavalle päätöksenteolle puuttuu.
Panostus asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ei ole vain ”kiva” lisä, vaan edellytys elinvoimaiselle alueelle. Kun yhä useampi liikkuu riittävästi, syö terveellisesti ja välttää päihteitä, vähenevät sairauspoissaolot ja sairauksien hoitokulut. Kun taas ihmiset voivat huonosti, he eivät jaksa opiskella, tehdä töitä tai huolehtia läheisistään. Ja kun huonovointisuus kasaantuu, seuraukset näkyvät palvelukuormituksessa, syrjäytymisessä ja yhteiskunnallisissa kustannuksissa.
Pohjois-Pohjanmaan päättäjien, niin kunnissa kuin hyvinvointialueella, on tärkeää varmistaa, että hyvinvoinnin ja liikunnallisen elämäntavan edistäminen näkyvät vahvasti strategioissa ja niiden toimeenpanossa.
Ennaltaehkäisevään työhön on perusteltua osoittaa riittävät resurssit, ja vaikuttavaa työtä on tarpeen tehdä yhdessä eri hallinnonalojen, järjestöjen ja yritysten kanssa. Toimenpiteiden vaikutuksia eri väestöryhmiin on myös seurattava systemaattisesti, ja asukkaat on otettava mukaan palveluiden suunnitteluun. Suomi liikkeelle ja Terveydeksi -ohjelmien toimilla tuetaan eri toimijoiden tekemää ennaltaehkäisevää työtä.
Minttu Korsberg
pääsihteeri, opetus ja kulttuuriministeriö, Suomi Liikkeelle -ohjelma
Tuulia Rotko
pääsihteeri, sosiaali- ja terveysministeriö, Terveydeksi -ohjelma
Tapani Kauppinen
kehittämispäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos