"Suomenmaan printtilehden teko loppuu”, Suomenmaa 12/2023. ”Kansan Tahto lopettaa”, KT 15.12.2023. Moni muukin aatteellinen lehti on lopettanut tai supistanut julkaisuaan.
Kesällä 1975 jaoin ensimmäisenä työkesänäni kolmisen kuukautta Hesaria postin palkkalistoilla Heinäpään suunnalla. Työpäivä viikolla kesti reilu neljä tuntia, viikonloppuisin muutamaa tuntia enemmän, kun myös muut postin jakelussa olevat sanomalehdet tulivat jaettavakseni. Kaksi vapaapäivää oli juhannuksen aikaan, muutoin kiersin kierrokseni joka päivä.
Useimmilla lehdillä oli jakajan kappaleensa. Niinpä opin lukemaan monen sortin lehtiä ja ajatuksia. Se oli mielenkiintoista ja omiakin ajatuksia herättelevää.
Talvella 1984 palasin muiden kesä- ja tilapäistöiden jälkeen lehden jakeluun opintojeni ohessa. Nyt yöaikaan Kalevan jakelutoimiston varhaisjakelijana. Jakelussa oli myös Kansan Tahto, josta myös tuli päivittäistä lukemistoani. Toista vuotta jaoin vakituisena, sen jälkeen opintojeni ja muiden työtilanteiden mukaan.
Se muisteluista – nyt alkaa opetus.
Oli hyvin merkityksellistä havaita, kuinka erilaisista näkökulmista voi samoja tapahtumia, ilmiöitä ja faktoja tarkastella. Sen ymmärtäminen auttaa minua ja auttaisi kaikkia muitakin ymmärtämään toisia ihmisiä. Meillä kun on kaikilla oma taustamme ja henkilöhistoriamme, oma aatteemme tai vakaumuksemme, ja olemmepa muutenkin jokainen oma arvokas erilainen yksilömme.
Satunnaisesti luen Kaleva-sovelluksesta juttujen perässä olevia keskusteluja. On huolestuttavaa ja myös naurettavaa, kuinka nopeasti ja innokkaasti halutaan ymmärtää väärin ja vetää herne nenään. Muutamat nimimerkit tulevat äkkiä tutuksi.
Sama into näkyy myös Facebookin paikallisessa puskaradiossa. Ja ihan vaan havaintona: mökkipaikkakuntamme puskaradiossa keskustelu pysyy hyvin asiassa. Maalla ollaan siinäkin suhteessa paljon fiksumpia kuin kaupungissa.
Mitäpä minä tavoittelen? No sitä, että ihmiset lukisivat ajatuksella ja vastuullisesti toimitettuja lehtiä ja uutisvälineitä. Olisivat silloinkin kriittisiä sekä ajattelisivat ja pohtisivat itsekin. Perehtyisivät myös niihin lähteisiin, jotka eivät ole aatteellisesti itselle tuttuja – ja ajattelisivat ja pohtisivat ihan erityisesti silloinkin.
Tuo auttaisi ymmärtämään toista. Ja jos ei ymmärryskään lisääntyisi, niin ainakin halu ymmärtää ja nähdä muitakin näkökulmia. Moni asia näyttää eri vinkkelistä ihan erilaiselle – vaikkapa vain joku kaupungin rakennus korttelia kiertäessä.
Jos et millään ymmärrä miten joku voi ajatella kuten ajattelee, tuumaa kuitenkin, että tuon toisen historiasta ja näkökulmasta löytyy joku syy siihenkin. Hyväksy ihminen, vaikka et hyväksy hänen ilmaisemiaan ajatuksia ja tekemiään tekoja.
Älä luule. Kysy ja keskustele. Ehkäpä emme laajasti lukiessamme ja keskustellessamme jäisi pelkästään omien kupliemme sisään. Jos vain kuplassa keskustellaan ja höyrytään näkymä sumenee niin, ettei ulos näe ollenkaan. Ehkäpä semmoista jo tapahtuukin? Pienissä ja isoissa kuplissa – ja ihan valtion kokoisissa.
Mikko Jämsä
Oulu