Kouluruoka: Oulun kou­luis­sa ja päi­vä­ko­deis­sa tar­joil­lun oudon ha­jui­sen jau­he­li­ha­kei­ton syy selvisi

Oulu: Val­tuus­ton uusi pu­heen­joh­ta­ja Jarmo J. Husso pitää po­li­tiik­kaa lasten leik­ki­nä 70-lu­kuun ver­rat­tu­na

Kolumni: Tapasin Teuvo Hak­ka­rai­sen Brys­se­lis­sä ja kysyin, ha­luaa­ko hän yhä maa- ja met­sä­ta­lous­mi­nis­te­rik­si

Mainos: Tilaa tästä Kaleva Digi 13,90 €/kk

Lukijalta
Mielipidekirjoitus
Tilaajille

Hymyä la­tu­ta­paa­mi­siin – eh­do­tan, että ko­keil­tai­siin ter­veh­ti­mi­seen uutta sanaa "mois­ki", joka tar­koit­taa mie­les­tä­ni eläköön hiihto!

Suomalaisilla on sisuun ja lumiseen talveen perustuva monivuosisatainen hiihtoperinne. Takavuosina hiihtotaito on ollut elämästä selviytymisen ehto.

Tahko Pihkala esitti Suomen Ladun perustamista. Kansanhiihdot alkoivat sotien jälkeisen itsetunnon nostattamina niin, että vuonna 1946 ensimmäisellä hiihtoviikolla oli 400 000 osallistujaa. 1950-luvulla suomalaiset koululaiset voittivat muiden Pohjoismaiden kilpailijat hiihtokilometreissä.

Muistan, että suksitut kilometrit merkittiin heti lompsaan mahtuviin suorituskortteihin, hiihtopinssejä pistettiin rinnuksiin ja kangasmerkkejä ommeltiin lyysseihin.

1980-luku korosti hiihdon vaikutusta terveyteen ja innosti Finlandia- ja Tervahiihtoihin ennätysmäärän osallistujia. Viime vuonna Suomen Latu ja Hiihtoliitto perustivat Kansallisen hiihtopäivän, joka on vuosittain 4. maaliskuuta.

Planican MM-hiihtojen seuraaminen televisiosta toi lähes päivittäin pettymyksen toisensa jälkeen.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.