Suomessa on vallinnut ajatus siitä, että työpaikat syntyvät vain suuriin kaupunkeihin. Maaseudulle on jäänyt energian, ruoan ja raaka-aineiden tuottajan rooli. Maailma on kovaa vauhtia muuttumassa tavalla, joka kääntää asetelman päälaelleen.
Tekoäly tarvitsee valtavia määriä laskentatehoa. Laskentateho tarvitsee datakeskuksia. Datakeskukset tarvitsevat sähköä. Ja sähköä tehdään ennen kaikkea siellä, missä on tilaa tuulivoimalle, aurinkovoimalle ja bioenergialle. Datakeskukset tarvitsevat myös vettä jäähdytykseen. Meidän viileä ilmastomme pitää jäähdytyksen kustannukset alhaalla. Pohjoisen mahdollisuudet on valtavat.
Siksi ei ole sattumaa, että juuri tällä hetkellä investoinnit katsovat etelän kasvukolmion sijasta pohjoiseen ja maaseudulle. Nivalassa ja Haapajärvellä liikkuu jo miljardeja, mutta samaa kehitystä nähdään Oulun seudulla. Maakuntaamme syntyy biokaasulaitoksia, energiavarastoja, uusia tuotantolaitoksia ja datakeskuksia. Niiden ympärille syntyy töitä rakennusvaiheessa, mutta myös jatkuvaa toimintaa, pysyviä työpaikkoja, yrittäjyyttä ja palvelujen kysyntää, eli juuri se ekosysteemi, joka luo alueelle työtä ja toimeentuloa.
Kalevassa kirjoitettiin 31. elokuuta sitä, mitä Nivalan seudulla tapahtuu juuri nyt. Alueelle suunniteltujen investointien arvo lasketaan miljardeissa euroissa ja puhutaan jopa tuhansista uusista työpaikoista.
Kyse ei suinkaan ole pelkästä energiasta vaan siitä, mihin syntyy työpaikat tulevaisuuden Suomessa. Kiertotalous, biokaasu, hiilidioksidin hyödyntäminen, uusi teollisuus ja tekoälyn tarvitsemat datakeskukset muodostavat yhdessä kokonaisuuden, jossa maaseudun vahvuudet nousevat arvoon, joka hyödyttää koko Suomea. Se, mikä aiemmin nähtiin syrjäisenä sijaintina, voi olla juuri nyt se tekijä, jonka vuoksi investointi toteutuu. Ilmiö on globaali ja OECD on jo muuttanut tapaansa katsoa maaseutua.
Vaikka kansainväliset sijoittajat näkevät samalla alueella mahdollisuudet, tavallinen ihminen kohtaa usein epäilyksiä hakiessaan rahoitusta kasvukeskusten ulkopuolelle. Kun alueelle syntyy uusia työpaikkoja, sinne tarvitaan myös koteja, palveluita ja uusia asukkaita. Kun työ syntyy maaseudulle, siellä tulee voida myös asua. Se tarkoittaa toimivaa kaavoitusta, rahoitusta ja palveluita, ei vain sähkölinjoja ja rupelleja.
Mahdollisuus on nyt käsillä. Kun kunnat, valtio ja rahoittajat toimivat samaan suuntaan, investoinneista voi kasvaa pysyviä työpaikkoja, yrittäjyyttä ja elinvoimaista, asuttua maaseutua. Tässä maailmanajassa hajautettu yhteiskunta on myös huoltovarmuutta. On vahvuus, että energiaa, tuotantoa, osaamista ja työpaikkoja syntyy eri puolille Suomea.
Tulevaisuuden työ syntyy yhä useammin sinne, missä on energiaa, osaamista, yrittäjyyttä ja tilaa kasvaa. Kuten nyt näemme, se paikka on pohjoinen Suomi ja meidän maaseutumme.
Johanna Karjula
kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu (kesk.), Oulu