Poikkeukselliset ajat ovat saaneet monet miettimään huoltovarmuutta ja varautumista. Varsinkin kriittisen infrastruktuurin kohdalla tätä on tarpeellista pohtia.
Vesilaitoksilla haasteiksi on tunnistettu erityisesti infrastruktuurin heikko kunto ja riittämättömät henkilöresurssit. Tilanne on huolestuttava, sillä vesihuollon häiriöt voivat aiheuttaa haittaa niin terveydelle, ympäristölle kuin omaisuudelle.
On asiakkaan etu, että vesilaitos ylläpitää ja kehittää toimintavarmuuttaan ja että siellä työskentelee riittävästi osaavia ihmisiä. Valitettavasti liian usein vesilaitokset toimivat niukoilla resursseilla, jolloin toteutetaan vain akuutteja tehtäviä ja varautuminen jää riittämättömäksi.
Turvallisen vesihuollon järjestäminen edellyttää, että vesilaitoksen talous on tasapainossa. Avainroolissa ovat kuntapäättäjät, jotka linjaavat laitoksen toimintaedellytyksiä erityisesti vesimaksuja ja kunnalle maksettavaa tuloutusta koskevilla ratkaisuillaan.
Toinen hyvän toiminnan kivijalka on osaava henkilöstö. Suomessa kunnallisia vesilaitoksia on noin 350 ja useimmat vesilaitokset näin ollen pieniä. Vesilaitokset hyötyisivätkin usein yhteistyön tiivistämisestä, jolloin toimintakykyisyyttä turvattaisiin useamman osaajan voimin.
Huoltovarmuutta on joissakin kunnissa ja kaupungeissa jo parannettu muun muassa vesilaitosten välisellä operointiyhteistyöllä sekä muodostamalla vahvempia organisaatioita vesilaitoksia yhdistämällä. Vesihuolto ei tunne kuntarajoja, joten uudenlaisia tapoja toimia on tarpeen miettiä avoimin mielin. Rakenteellisia uudistuksia voitaisiin vauhdittaa myös taloudellisilla kannustimilla.
Yhteiskuntamme ei toimi ilman vesilaitosten palveluita, kuten puhdasta juomavettä ja jätevesien viemäröintiä ja puhdistamista.