Kaleva haastatteli (22.6.) uusia aluevaltuutettuja Oulun seudun yhteispäivystyksen tiloissa. Päivystyksen väki on pettynyt jutusta välittyneeseen kuvaan työstämme päivystyksessä ja terveydenhuollossa yleisesti.
Päivystyksemme hoitajat kokevat vahvasti, että jutussa kritisoidaan heidän ammattitaitoaan ja kykyä tehdä vankkaan ammattitaitoonsa pohjautuvia päätöksiä potilaiden hoidon tarpeesta. Hoitajamme kokevat, että juttu voi entisestään heikentää potilaiden asennetta heidän tekemäänsä tärkeää työtä kohtaan.
Jutusta tekee ontuvan se, että sisältö perustuu aluevaltuutettujen mielipiteisiin, eikä aiheesta ole haastateltu ketään terveydenhuollon ammattihenkilöä päivystyksestä tai muualta.
Päivystyksessä hoidetaan kiireellisiä terveysongelmia, jotka vaativat tutkimuksia ja hoitoa 24 tunnin sisällä tai viikonlopun/pyhien aikana. Päivystyksessä ei toteuteta kontrolleja eikä toistuvia hoitoja. Päivystyksessä ei seulota kroonisia sairauksia eikä tehdä syöpädiagnostiikkaa, ellei siihen liity päivystyksellistä hoitoa vaativaa oiretta.
Ellei terveydenhuollon ammattihenkilö ole jo arvioinut potilaan hoidontarvetta, ennen päivystykseen hakeutumista ohjeistetaan soittamaan Päivystysapuun 116 117, josta voidaan antaa neuvontaa ja hoito-ohjeita kotiin, ohjata hakeutumaan päivystykseen tai soittamaan 112. Päivystykseen ei anneta ajanvarausta, vaan hoidon tarve ja kiireellisyys arvioidaan aina päivystykseen saapuessa.
Tässä on kyse jutussa kritisoidusta hoitajan tekemästä hoidon tarpeen arviosta. Päivystyksemme hoitajat ovat erityiskoulutettuja tekemään hoidon tarpeen arviota. Arviointi perustuu valtakunnallisiin julkisesti saatavilla oleviin kriteereihin (Kiireellisen hoidon perusteisiin) sekä sen pohjalta laadittuun OSYP:n omaan seikkaperäisempään triage-käsikirjaan.
Arviointi ei perustu pelkkään tapauskohtaiseen arvioon hoitajan kokemuksen ja tuntuman ohjaamana. Oireisto ja peruselintoimintojen mittaus ohjaavat päätöstä hoidon kiireellisyydestä.
Hoitajan tekemää hoidon tarpeen arviointia tarvitaan terveydenhuollossa yleisesti ja myös päivystyksessä, koska aika, henkilöstöresurssit ja tilat eivät ole mitoitettu kaikkien hoitoon hakeutuneiden hoitamiseen. Kulloinkin saatavilla oleva henkilöstöresurssi on turvattava sitä eniten ja kiireellisimmin hoitoa tarvitseville.
En puolustele terveydenhuoltojärjestelmäämme. Sen ongelmat, kuten paheneva henkilöstön ja taloudellisten resurssien pula, hoitojonojen kasvu ja palveluverkoston pirstoutuminen ovat hyvin tunnettuja mutta vaikeasti ratkaistavia ja potilaiden kannalta murheellisia ongelmia.
Meidänkin päivystykseen on pyritty erinäisissä neuvotteluissa saamaan lisää hoitajaresurssia, mutta yleinen hintatason nousu vaikuttaa vahvasti myös terveydenhuollossa, eikä hyvinvointialueen budjetti tiukentuvassa taloustilanteessa ole antanut siihen mahdollisuuksia. Päinvastoin, hoitajaresurssin säilyessä ennallaan, hallituksen päivystysasetus keskittää päivystyspalveluita entistä vahvemmin yliopistosairaalan yhteispäivystykseen. Seuraavat askeleet tässä ovat syys-lokakuun vaihteessa voimaan astuvat supistukset Oulaskankaan ja Kemin sairaaloiden toiminnassa.
Puolustelen kuitenkin kollegoitani. Hoitajien tekemä hoidon tarpeen arvio on erittäin vaativaa työtä, koska järjestelmämme toimintakyky riippuu siitä, mutta pelissä on samaan aikaan potilaiden henki ja terveys. Arvostan suuresti hoitajiemme tekemää työtä hoidon tarpeen arviossa ja terveydenhuollossa yleisesti.
Mika Virsu
apulaisylilääkäri ja vastuuyksikköpäällikkö, OYS Päivystys