Lapin hyvinvointialueen säästökohde-esityksissä ajetaan alas Länsi-Pohjan keskussairaalaa. Valot eivät kokonaan sammu, mutta erikoissairaanhoidosta jäljelle jää parhaimmillaankin vain poliklinikkatoiminta. Muutos, jolla haetaan Laphan itsenäisyyden säilyttämistä, on lyhytnäköinen ja epäinhimillinen, eikä edes synnytä säästöjä, joita haetaan kaikkialta Lapista, paitsi Lapin keskussairaalasta.
Kemistä lähimpään sairaalaan (OYS) on matkaa 108 kilometriä ja seuraavaan (LKS) 121 kilometriä. Ensihoitajat kuljettavat Rovaniemelle potilaita haastavissa olosuhteissa, vaikka hoito voitaisiin toteuttaa Kemissä.
Hoidon viivästyminen aiheuttaa potilaalle haittaa ja kärsimystä, pahimmassa tapauksessa kuoleman. Jo yhden epäonnistuneen hoidon vuoksi henkiin jäävän, mutta loppuiäkseen vammautuvan aivoverenkiertohäiriöpotilaan hoito voi maksaa pelkästään ensimmäisenä vuonna 100 000 euroa, puhumattakaan potilaan vammautumisesta aiheutuvan inhimillisen kärsimyksen hintalapusta. Onko hoidon viivästymisestä aiheutuvat kulut huomioitu säästölaskelmissa?
Meri-Lapin ihmiset valitsevat hoitopaikakseen Oulun yliopistollisen sairaalan, josta Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue laskuttaa Laphaa. Vuonna 2024 Pohde laskutti Laphaa erikoissairaanhoidon palveluista 44,5 miljoonalla eurolla. Kun tähän lisätään tulevaisuudessa valinnanvapauttaan käyttävät ihmiset, mitä tämä tulee maksamaan Laphalle?
Mehiläinen Länsi-Pohjan osuus Laphan budjetista on neljä prosenttia. On osoitettu, että Mehiläisen tuottamat sairaalapalvelut Länsi-Pohjan keskussairaalassa ovat kustannustehokkaita ja laadukkaita. Miksei talouskriisissä rypevä hyvinvointialue keskity jäljelle jäävään 96 prosenttiin ja ota mallia hyvin toimivasta ja taloudellisesti kannattavasta yhteistoiminnasta?
Huoltamme lisää, ettei Lapin keskussairaala ole pystynyt hoitamaan heille kuuluvia potilaita sen jälkeen, kun Kemistä lopetettiin ortopedian ja gynekologian viikonloppupäivystykset. Päivystyspotilaita on jouduttu kuljettamaan perjantaina Rovaniemelle odottamaan leikkausta, johon he eivät ole päässeet LKS:n ruuhkien vuoksi, ja maanantaina takaisin Kemiin, jossa heidät on leikattu. Miten LKS selviää, kun tuhat raskaan kirurgian potilasta siirtyy vuodenvaihteen jälkeen heille?
Arviointiryhmä ehdottaa myös päiväkirurgian ja kardiologian siirtämistä Rovaniemelle. Lyhythoitoisia kirurgisia toimenpiteitä ja sydämen varjoainekuvauksia on tehty Länsi-Pohjan keskussairaalassa pitkään, henkilökunta on osaavaa ja potilaiden jatkohoito tapahtuu tarvittaessa teho-osaston sydänvalvonnassa. Lapin keskussairaalassa on vain yksi leikkaussali enemmän kuin Länskässä. Voi vain ihmetellä, miten tähän yhtälöön mahtuvat vielä hoitoa tarvitsevat turistit?
Nyt ollaan lopettamassa erikoissairaanhoito yhdestä Suomen toimivimmasta sairaalasta. Siinä menetetään ainakin leikkaus- ja anestesiaosasto, teho-osasto, kirurgian ja sisätautien vuodeosastot, silmätautien klinikka, leiko- ja herkoyksiköt sekä osa edellä mainittujen tukipalveluista. Toiminnan lopettaminen vie myös harjoittelupaikat erikoistuvilta lääkäreiltä sekä sairaanhoitajaopiskelijoilta.
Koronapandemian aikaan puhuttiin huoltovarmuudesta ja Suomen tehohoitopaikkojen määrästä. Hoitajat määrättiin pakkolailla töihin, koska he olivat niin tärkeitä yhteiskunnalle. On vain ajan kysymys, milloin tulee uusi pandemia tai muu poikkeustilanne.
Onko meillä varaa sulkea sairaaloita ja hävittää terveydenhuollon osaamista? Onko meillä varaa luoda pohjoiseen olosuhteet, joissa ihmisiltä evätään elintärkeän hoidon saaminen esimerkiksi aivoinfarktin sattuessa? Olemme työssämme kohdanneet tilanteita, joissa kyse on ollut minuuteista. Jos palveluverkkomuutokset toteutuvat esitettyjen kaltaisina, kätemme ovat sidotut, ja alueen ihmiset tulevat jäämään vaille hoitoa, joka olisi voinut pelastaa heidät.
Lotta Berg, Hanna-Mari Svärd, Anna-Leena Koivisto
sairaanhoitajat, Mehiläinen Länsi-Pohjan leikkaus- ja anestesiaosasto, päiväkirurginen- ja heräämöstä kotiin -osasto (herko)