Lopetus, voimakas supistaminen vai jättiharppaus vähäpäästöiseen teräksentuotantoon? Näitä vaihtoehtoja on parin viime vuoden ajan esitetty Raahen terästehtaan tulevaisuudenkuviksi.
Vain kaksi vuotta sitten suomalaisen talouselämän keskeisiin vaikuttajiin kuuluva Björn Wahlroos oli valmis lyömään vetoa siitä, että Suomen valtio joutuu lopettamaan lähivuosina koko terästehtaan, jotta Suomi yltäisi päästövähennystavoitteisiinsa.
Sijoituspohatta ei tiettävästi lyönyt vetoa, ja se on hänen onnensa. Nyt SSAB:n Raahen-tehtaan, "Rautaruukin", tulevaisuus näyttää poikkeuksellisen valoisalta.
Näin siitäkin huolimatta, että tehtaalla alkoivat syyskuun lopussa muutosneuvottelut. Niiden taustalla on teräksen notkahtanut kysyntä. Alalla suhdannevaihtelu on tuttua.

Raahen-tehtaasta saattaa tulla jopa koko yhtiön suunnannäyttäjä.
Uskoa tulevaisuuteen valoi Raahessa piipahtanut SSAB:n toimitusjohtaja Martin Lindqvist. Kun aiemmin oletuksena oli, että yhtiö siirtyy uusimuotoiseen, vähäpäästöiseen tuotantoon ensiksi Pohjanlahden takana Ruotsin Luulajassa, nyt Raahe on kirinyt vähintään Luulajan rinnalle.
Raahen mahdollisuudet olla ensimmäinen ovat tällä hetkellä "erittäin suotuisat".
Ruotsalaisjohtaja perusteli asiaa sillä, että Raahessa ollaan kolmessa keskeisessä asiassa pitemmällä kuin Ruotsissa. Nämä ovat ympäristölupa, voimalinja ja tehtaan tarvitsema sähkö.
Kiinnostavaa oli, että Lindqvist kehui Suomen viranomaisia sekä poliitikkoja, jotka ovat hänen mukaansa toimineet erittäin nopeasti. Samalla SSAB:n johto kummasteli kaupungissa yhä vallitsevaa pessimismiä tehtaan tulevaisuudesta.
Merkillepantavan puheenvuoron tästä käytti Lindqvistin avustaja, Ruotsin entinen elinkeinoministeri Karl-Petter Thorwaldsson. Hän kuulutti pohjoiseen Suomeen samaa henkeä ja itseluottamusta, joka vallitsee nyt Pohjois-Ruotsissa.
Mentaliteettia ei hetkessä muuteta, mutta ehkä täällä todella pitäisi nähdä uhkien sijasta nyt mahdollisuudet. Pahimmassa tapauksessa perusteeton pessimismi onnistutaan kylvämään myös valtakunnantason päättäjiin, ja se voi näkyä alueen julkisissa investoinneissa.
Tämän kuun alussa tuli tieto, että Raahessa ei ainakaan näillä näkymin ala teräksentuotannon puolivalmisteen, rautasienen valmistus. Joka tapauksessa SSAB aikoo investoida Raaheen noin kaksi miljardia euroa.
Jos investointiaikeet muuttuvat todeksi, ne ovat myös vihreää siirtymää parhaimmillaan. Suomesta ei tule tuuli- ja ydinvoiman tuottajana pelkkää puhtaan energian viejää eli raaka-aineen tuottajaa, vaan energia myös hyödynnetään täällä esimerkiksi teräksen tuotannossa ja luodaan maahan hyvinvointia laajemmin.
10.11. klo 17.30 korjattu tieto rautasienen valmistuksen mahdollisesta aloituksesta Raahessa. Tuotanto on alkamassa näillä näkymin vain Ruotsissa.