Jätkämäistä rillumareita, kepeää kuplettia ja heinälatoromantiikkaa. Ensi mielikuva 1950-luvun Suomi-iskelmästä on yksioikoinen, mutta tarkempi aikalaistotuus on toisenlainen, hienostuneempi.
Jazzista innostunut helsinkiläislaulaja Helena Siltala vaikutti osaltaan, että sodan jälkeisellä vuosikymmenellä kotimaisesta iskelmästä tuli moniäänistä. Samalla Suomi siirtyi 1950-luvun lopulla kevyessä musiikissa akkavaltaan.
Oli Annikki Tähti, oli Brita Koivunen, oli Vieno Kekkonen, oli nuori Laila Kinnunen, ja oli Siltala, svengin leidi.
