Kasvu ja tuottavuus syntyvät panostuksista osaamiseen ja innovatiivisuuteen – tämän ovat toistuvasti osoittaneet suomalaisyritysten hienoimmat menestystarinat.
Vahvoista juuristamme huolimatta Suomen tuottavuus ei ole kasvanut yli 15 vuoteen. Kärsimme tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan osaajapulasta, vaikka TKI-panostukset ovat tunnistettuja ratkaisuja talouden kirittämiseksi. Uudet innovaatioita tukevat rakenteet ovat välttämättömiä, jotta kitulias kasvu on mahdollista kääntää nousuun.
Pohjois-Suomen merkittävimpänä innovaatio- ja teknologiakeskuksena on Oulussa korkealla osaamistasolla erityinen merkitys. Oulu on noussut maailmankartalle tutkimus- ja kehitystyön panostusten, työelämälähtöisen koulutuksen ja vahvan pk-yrityssektorin siivittämänä.
Viimeaikaiset tulokset kansainvälisen vertailun kehityskuluista kertovat kuitenkin huolestuttavaa viestiä. Euroopan komission Suomea käsittelevä innovaatioraportti nostaa esiin huolen tutkimussektorin ja yritysten välisen yhteistyön hidastumisesta Suomessa. Erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten markkinoille tuomien innovaatioiden määrä on laskussa. TKI-rahoituksen kasvun mahdollisuudet Suomen talouden ja tuottavuuden nostolle uhkaavat jäädä käyttämättä, jos eri kokoisista yrityksistä jäävät puuttumaan kriittiset osaajat.
Jotta Suomi saa innovaatioon ja tutkimukseen suunnatuista investoinneista irti täyden hyödyn, tarvitaan rahallisten panostusten ohella osaamista. Korkeakouluvision valmistelussa on tunnistettu tarve nostaa tohtorien määrää TKI-toiminnassa, mutta tilastot osoittavat vain pienen osan tohtoreista työllistyvän yrityksiin. Yritysten TKI-työntekijöistä vain seitsemän prosenttia on tohtoreita. Siksi tarvitsemme uudenlaista, työelämälähtöistä tohtoritason osaamista.
Yliopistojen tohtorikoulutuksesta poiketen uusi ammattikorkeakoulujen tarjoama tohtoritutkinto pohjautuisi ensisijaisesti yritysten tarpeisiin ja tukisi niiden TKI-toimintaa. Koulutusta toteutettaisiin tiiviissä yhteistyössä yritysten kanssa, jolloin uusin tutkimustieto siirtyisi mahdollisimman välittömästi osaksi yritysten tuotteiden, prosessien ja liiketoiminnan kehittämistä. Ammatillinen tohtoritutkinto palvelisi erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten osaamistarpeita.
Työelämälähtöinen, ammatillinen tohtorikoulutus on jo otettu käyttöön monessa Euroopan maassa. Suomessa uusi ja kehittyvä koulutusmuoto on mahdollista muovata suomalaisyritysten tarpeita vastaavaan malliin. Oulun ammattikorkeakoulu on jo mukana ammatillisen tohtoritutkinnon valmistelussa. Suomen talouskasvun ja pk-yritysten elinvoiman vahvistamisessa AMK-tohtoritutkinto on elintärkeä investointi, jota on syytä edistää vauhdikkaasti.
Anniina Sippola
erityisasiantuntija, Insinööriliitto IL ry