Kolumni: MM95 ei ole vain nevö foget -meemi, vaan su­ku­pol­vi­ko­ke­mus

Suurpetokeskus: Tuore tar­kas­tus kertoo useista puut­teis­ta Kuu­sa­mon suur­pe­to­kes­kuk­ses­sa

Mainos: Juuret kas­va­vat tie­dos­ta. Tutustu Ka­le­vaan 1kk 1 €. Tilaa tästä.

Har­vi­nai­nen Beet­ho­ven-ko­ko­nai­suus va­paas­ti kuul­ta­vis­sa – Eeva Rysä ja Jouko Lai­vuo­ri tul­kit­se­vat lauan­tai­na Oulussa kaikki sel­lo­so­naa­tit

Tulindbergin salin ilmaiskonsertissa luodaan mielenkiintoinen näkymä Beethovenin säveltäjäntiehen.

Radion sinfoniaorkesterin kosketinsoittaja Jouko Laivuori ja 2. soolosellisti Eeva Rysä ovat musisoineet yhdessä kymmeniä vuosia.
Radion sinfoniaorkesterin kosketinsoittaja Jouko Laivuori ja 2. soolosellisti Eeva Rysä ovat musisoineet yhdessä kymmeniä vuosia.

Sellokirjallisuuden klassikoihin lukeutuvat Ludwig van Beethovenin (1770–1827) sellosonaatit kuullaan lauantaina Oulussa harvinaisena kokonaisuutena.

Oululaissyntyinen sellotaiteilija Eeva Rysä konsertoi Musiikkikeskuksessa lauantaina 30. lokakuuta yhdessä pianotaiteilija Jouko Laivuoren kanssa.

Rysä ja Laivuori ovat kollegoja Radion sinfoniaorkesterissa, jossa Rysä toimii soolosellistinä ja Laivuori kosketinsoittajana, mutta he ovat esiintyneet myös duona jo kymmenien vuosien ajan.

– Näitäkin olemme soittaneet, kun ne ovat niin keskeistä sellokirjallisuutta, mutta tämän kokonaisesityksen valmistimme Beethovenin 250-vuotisjuhlavuotta varten, Rysä kertoo.

Korona siirsi vuoden 2020 juhlintaa duon osalta kahdesti, joten harvinainen kokonaisuus kuullaan vasta kolmannella yrityksellä.

"Beethoven halusi provosoida, hätkäyttää. Hän osasi käsitellä yleisöä mennen tullen."
Eeva Rysä
Sellotaiteilija

Kaksikko halusi tarttua kaikkiin viiteen sonaattiin, koska se tarjoaa heidän mielestään hyvän näkymän Beethovenin säveltäjäntaipaleeseen.

– Kaksi ensimmäistä sonaattia ovat selkeää wieniläisklassismia – kaksi muuta aikakauden suurta nimeä Haydn ja Mozart eivät sellolle sonaatteja kirjoittaneet, Rysä kertoo.

– Kolmas on Beethovenin ns. herooisen kauden tuotantoa, opusnumeroltaan Pastoraali-sinfoniaa seuraava.

Seitsemisen vuotta myöhemmin sävelletyt kaksi viimeistä sellosonaattia esittelevät omaan maailmaansa siirtyneen säveltäjän näkemyksiä.

– Beethoven oli pitkälle kuuroutunut, kuunteli sisäisiä ääniään, Rysä toteaa.

– Hän oli nero ja egoisti, joka oli tuonut musiikkinsa oman sävelkielensä ehdottomasti, ja toisaalta hän henkilönä oli vetäytynyt ulkomaailmasta niin totaalisesti.

Rysä muistuttaa Beethovenin olleen myös virtuoosinen pianisti, mikä välittyy sonaateissa selvästi.

– Beethoven halusi provosoida, hätkäyttää. Hän osasi käsitellä yleisöä mennen tullen.

Näiden viiden hyvin erilaisen teoksen esittäminen samanaikaisesti luo Laivuoresta ja Rysästä äärimmäisen mielenkiintoisen näkymän Beethovenin elämäntyöhön.

– Siltikin nämä ovat vain kurkistus: se on niin paljon muutakin kuin nämä sonaatit.

Sonaattikokonaisuuden harvinaisuuden on ymmärtänyt myös Koulutusrahasto Koura, joka tukee Yleisradion työntekijöiden ammatillisia kokeiluja myöntämällä apurahoja.

Tämän tähden Beethoven-harvinaisuuteen pääsee Oulussa tutustumaan ilman pääsymaksua.

Beethoven x 5 -kamarikonsertti kuullaan Tulindbergin salissa kello 15.00.