Maan hallitus kokoontuu tulevalla viikolla budjettiriiheen puimaan talousarvioehdotusta ensi vuodelle. Käsissä on isoja ja poliittisesti vaikeita asioita ilmastotoimista työllisyyden parantamiseen, poliisien ja tutkimuksen määrärahoihin sekä koronaepidemian jälkien paikkaamiseen.
Riihen suurin ja merkittävin kysymys ei kuitenkaan ole yksikään näistä. Niiden yläpuolelle nousee ja niihin kytkeytyy julkisen talouden tasapaino. Ilman sitä emme pysty toteuttamaan muitakaan asioita, olivat ne kuinka tärkeitä tahansa.
Vaikka kyse on ensi vuoden talousarviosta, pitää päätöksenteossa pystyä katsomaan myös kauemmas. Miten julkinen talous tasapainotetaan siten, että hyvinvointiyhteiskunta kestää tulevien vuosien väestörakenteen muutokset?
Nykysysteemi ei niitä kestä, ja valitettavasti tämän ongelman äärellä ollaan Suomessa kuin kissat sen kuuluisan ja kuuman puurovadin ympärillä: liepeitä hiukan livotaan, mutta tositoimet antavat odottaa itseään.