Petteri Orpon hallitus on perustellut rajua talouspolitiikkaansa ja kovia leikkauksiaan sillä, että tällä luodaan kasvua. Suomi saatetaan kuntoon, kun tuetaan työtä ja yrittämistä. Työnteon tukemiseksi hallitus on käynyt työntekijän oikeuksien kimppuun ja jo nyt muun muassa heikentänyt työehtoja ja poistanut osa-aikatyön joustoja ja leikannut sosiaaliturvaa.
Toistaiseksi hallituksen konstit eivät ole purreet, sillä työttömyys on sen vahtivuorolla vain kasvanut.
Mutta miten on yrittämisen ja yrittäjien laita? Helsingin Sanomat uutisoi kesällä, että yritysten luottamusindikaattorit ovat tällä hetkellä alempana kuin koskaan viimeisen kuuden vuoden aikana, jos ei lasketa poikkeuksellista koronapandemian alkuaikaa.
Jos katsotaan yrittäjiä ja yrittämistä, hallituksen linja vaikuttaa selvältä. Se on valmis tukemaan suuryrityksiä ja vahvistamaan niiden asemaa samalla kun se hankaloittaa pienyrittäjien tilannetta monin tavoin.
Suurin ja välittömin isku pienyrittäjille on arvonlisäveron korotus. Suomalaisten ostovoima ei ole kasvanut ja palveluiden kallistuessa voi niiden kulutus jäädä minimiin. Pienyrittäjä voi harvoin enää omasta selkärangasta nyhjäistä tämän erotuksen. Monella palveluyrittäjällä, joka on juuri ja juuri pysynyt pinnalla ennen tätä, alv-korotus voi olla kohtalokas.
Arvonlisäveron korotus aiheuttaa vaikeuksia monille pienyrityksille siinä, miten ne onnistuvat nopeasti päivittämään laskutus- ja kassajärjestelmänsä. Tästä aiheutuu paitsi suoria kustannuksia, myös valtavasti päänvaivaa.
Suomen taloudellinen tilanne ei ole hyvä ja lisää tulojakin valtiolle tarvitaan. Mutta silmiinpistävää on se, mihin kaikkeen hallituksella ei ole ollut valmiutta puuttua talouden tasapainon nimissä.
Jos katsotaan yrityskenttää, niin on käsittämätöntä, miten edelleen tehottomat ja ympäristölle haitalliset yritystuet saavat jatkua. Nämä tuet kohdistuvat hyvin voimakkaasti suurille yrityksille, mikä jo yksistään nostaa sen kysymyksen, että kuuluuko valtion tukea niitä lainkaan.
Toistuvasti vuosittain eniten yritystukia saaneiden yritysten listalle nousevat suuret metsäyhtiöt, risteilyjä järjestävät laivayhtiöt ja muutama teollisuusyritys.
Erittäin tärkeää on huomata, että taloustieteilijöiden mukaan valtaosa yritystuista on säilyttäviä. Ne siis säilyttävät jo olemassa olevien suurten yritysten asemaa ja osaltaan siten estävät pienempien, uusien yritysten nousua kilpailemaan niiden kanssa.
Eikä tosiaan parane unohtaa sitä, että merkittävä osa yritystuista hidastaa myös ympäristön tilan parantamista, jota hallitus on luvannut paperilla edistää.
Hallitus puhuu talouden uudistamisesta ja yrittäjyydestä, mutta silti se todellisuudessa haluaa pitää kiinni säilyttävistä tuista, samalla kun se tarjoaa pienyrittäjille todella kylmää kyytiä kiireellä tehtävien alv-korotusten muodossa.
Jenni Pitko
kansanedustaja (vihr.), Oulu