Hallitus on päättänyt lisätoimista ilmastopäästöjen vähentämiseksi.
Ympäristöministeri Emma Kari (vihr.) kertoi, että viime syksynä päätettyjä toimia vahvistetaan, jolloin saavutetaan 5,7 megatonnin päästövähennykset vuoteen 2030 mennessä.
Viime syksyn budjettiriihessä hallitus ei päässyt sopuun ilmastotoimista, joten se kysyi ilmastopäätöksistään tieteellistä arviota, jonka pohjalta pohtia jatkotoimia.
Tutkimuslaitokset olivat helmikuussa antamissaan lausunnoissa yhtä mieltä siitä, että toimia piti vahvistaa, jotta Suomi varmasti saavuttaisi tavoitteensa.
Emma Karin mukaan uudet toimet perustuvat tutkimuslaitosten arvioihin Suomen päättämistä ilmastotoimista. Niiden avulla Suomen on tarkoitus saavuttaa vuoteen 2030 mennessä EU-komission ehdottama päästövähennystavoite niin sanotulla taakanjakosektorilla eli maataloudessa, liikenteessä, rakennusten erillislämmityksessä ja jätehuollossa.
Taakanjakosektorin ulkopuolelle jää EU:n päästökaupan piiriin kuuluvat alat ja maankäyttösektori, kuten metsät.
Hallitus nojaa päätöksissään yhä siihen, että päästövähennyksiä voidaan korvata maankäyttösektorin hiilinielujen kasvattamisella. Jos hiilinieluja onnistutaan kasvattamaan tarpeeksi, Suomi saa EU:n päästövähennyksiä laskettaessa käyttöönsä joustoja, eli päästövähennyksiä voidaan jättää tekemättä.
Ilmastopaneelin arvion mukaan jouston sisällyttäminen päästövähennystoimeksi on kuitenkin riski, koska nykykehityksellä joustoa ei välttämättä synny. Kari kuitenkin uskoo joustoihin.
– Yhdessä on sovittu, että tämä jousto tulee olemaan käytössä vuonna 2030, niin kuin sen kuuluukin olla.
Keinoja käsitellään maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmassa, joka on Karin mukaan lähdössä lausunnoille muutaman viikon päästä.
"Osa toimista suhteellisen kalliita"
Karin mukaan kaikki aiemmin tehdyt päätökset ovat voimassa, mikä tarkoittaa myös sitä, että polttoaineiden jakeluvelvoitteen nostotavoite säilyy.
Korkeat bensan hinnat ovat herättäneet keskustelua siitä, pitäisikö jakeluvelvoitteen nostoa lykätä.
– Kaikki aiemmin tehdyt toimet ja päätökset pysyvät voimassa. Tässä oli kyse tarkentamisesta, Kari vahvisti.
Kansallisen liikenteen päästökaupan sekä kilometripohjaisen liikenneveromallin valmistelua jatketaan siltä varalta, että muut kansalliset toimet ja EU-tason ratkaisut yhdessä ovat riittämättömiä. EU:n liikenteen päästökaupan toteutumiseen liittyy epävarmuuksia.
Karin mukaan liikenteen päästökauppa ei nostaisi polttoainekustannuksia nykyisestä.
– Tässä tilanteessa, kun katsotaan meidän pumppuhintoja, päästökaupalla ei olisi mitään merkitystä, Kari sanoi.
Karin mukaan päästökaupan on tarkoitus toimia perälautana sellaisessa tilanteessa, jossa polttoaineen hinta on alhaalla tai muut liikenteen päästövähennystoimet eivät tuota tuloksia.
Ympäristöministeriön ympäristöneuvos Jarmo Muurman arvioi tiedotustilaisuudessa päätösten hintalappua.
– Se toki on todettava, että kyllähän osa näistä toimista on suhteellisen kalliita.
Muurmanin mukaan tämä johtuu EU:n tavoitteesta, jonka mukaan taakanjakosektorin päästöjä on vähennettävä puolella.
– Liikenteen osalta puhutaan sadoista euroista hiilidioksiditonnia kohden.
Tätä halvemmalla päästövähennyksiä pystytään Muurmanin mukaan tekemään esimerkiksi turvemailla.
Ilmastolakia päivitetään
Kari kertoi, että vielä tämän vuoden aikana hallitus tuo käsittelyyn uuden ilmastolain, jonka kautta kunnat ja alueet velvoitetaan tekemään ilmastosuunnitelmat.
Kyseessä on Karin mukaan "ilmastolaki 2", jolla täydennetään hallituksen tässä kuussa antamaa esitystä uudesta ilmastolaista.
– Lisäksi teemme valtioneuvoston periaatepäätöksen vähähiilisistä hankinnoista. Julkisille hankinnoille asetetaan päästövähennystavoitteet, Kari kertoi.
Tarkoitus on tätä kautta varmistaa, että kuntien ja kulutuksen toimille laskettu 0,4 megatonnin päästövähennys toteutuu.
Valtio kuittaa kunnille ilmastolaista koituvat kustannukset.
Kotitalouksia ja taloyhtiöitä autetaan vihreässä siirtymässä tukemalla esimerkiksi maalämmön ja puhtaiden ajoneuvojen hankintaa.
Kari tähdensi, että työ ei jää nyt tehtyihin päätöksiin.
– Tätäkin suunnitelmaa on päivitettävä ensi hallituskaudella ja sen etenemistä on tarkasteltava joka vuosi. Venäjän järkyttävä hyökkäys ja sota Ukrainassa osoittavat, että Suomen ilmastopolitiikan suunta on ollut oikea. Fossiiliriippuvuudesta on päästävä eroon entistäkin nopeammin, ei ainoastaan ilmastosyistä, vaan myös Suomen turvallisuuden kannalta.
Kari piti tiedotustilaisuudessa selkeänä, ettei Fennovoiman hanke Pyhäjoella tule etenemään.
– En voi kaikkien hallituspuolueiden suulla sanoa, mutta itse pidän hyvin selvänä, että vaikka tämä hanke esiteltäisiin, niin se ei etenisi.