Torstaina 13.11.2025 on eduskunnan isossa salissa kansainvälisten kaivosyhtiöiden etua palveleva hallituksen esitys kaivoslain 2011 muuttamiseksi – jälleen vain yhtiöiden eduksi.
Kansalaisjärjestöt (esimerkiksi Kaivoslaki Nyt -kansalaisjärjestö) vaativat vuonna 2009 silloin voimassa olleen kaivoslain kokonaisvaltaista uudistamista. Sellaista ei saatu, vaan sekavasti kokoon kursittu kaivoslaki 2011, jossa vanhaan kaivoslakiin oli vaikeaselkoisesti liitetty perustuslain velvoittamia kansalaisten oikeusturvasäädöksiä.
Tämä vanhan kaivoslain, vuoden 2011 kaivoslain ja perusoikeuksien soveltaminen ovat johtaneet lain soveltamisen ja toimintaympäristön kannalta vaikeasti ennakoitaviin tilanteisiin, erityisesti vanhan kaivoslain mukaisten kaivosoikeuksien kumoamis- tai raukeamistilanteissa.
Hallitus esittää HE 165/2025 kaivoslain 46 ja 99 §:n muuttamista siten, että kaivosviranomainen voisi erityisestä syystä myöntää malminetsintäluvan kaivosalueelle silloin, kun kaivosoikeus on rauennut tai peruutettu, luvan hakija oli kumotun tai rauenneen kaivosoikeuden haltija ja luvan myöntämisen este perustuu lain siirtymäsäännöksiin.
Tarkoituksena olisi mahdollistaa sujuva siirtyminen ennen nykyisen lain voimaantuloa myönnettyjen kaivosoikeuksien nojalla tapahtuvasta toiminnasta voimassa olevan kaivoslain mukaisiin malminetsintälupiin niissä tapauksissa, joissa alueen esiintymän hyödyntämismahdollisuuksia on perusteltua sekä mahdollista selvittää, mutta edellytyksiä varsinaiseen louhintaan ei ole vielä olemassa.
Tarkoitus ja esitetty KL 46 ja 99 §:n muutos ovat keskenään ristiriitaiset. Ko muutos ei edistä vanhan kaivoslain mukaisten kaivosoikeuksien raukeamis- ja peruutustilanteissa kaivospiirien raukeamis-, lopetus- ja jälkihoitotöiden toimeenpanoa vuode 2011 lain velvoitteiden mukaisesti, vaan päinvastoin luo kaivosoikeuden haltijayhtiöille (sekä lupa- ja valvontaviranomaisille) mahdollisuuden olla noudattamatta vuoden 2011 kaivoslain mukaisia velvoitteita tältä osin.
Lain valmistelu on tehty erityisen kiireesti, eikä edes lukumääräistä saati yksilöidympää selvitystä siitä, kuinka paljon sellaisia ns. vanhoja kaivospiirejä ja kaivosoikeuksien haltijoita on, joita tämä esitetty muutosesitys koskee.
Erityisenä puutteena on, ettei ehdotukseen sisälly selvitystä siitä, millaiset vaikutukset esityksellä on kyseisten kaivospiirin vaikutusalueen haitankärsijöiden perusoikeuksien toteutumiseen.
Nyt esitetty kaivoslainuudistus koskee myös Kuusamon Kitkajoen Juomasuon uraanikultakoboltti kaivoshankkeen juuri KHO:ssa kaadettuja kaivospiirejä. Kaivospiirejä, jotka kaatuivat yli 20 vuoden taistelun jälkeen.
Pahat kielet voisivat tulkita, että Orpo–Purran-hallituksen työ- ja elinkeinoministeriö on tehnyt koko lakimuutoksen edistääkseen kansainvälisiä uraanikultakobolttikaivoksia keskelle Kuusamon luontokaupungin Kitka–Ruka–Oulanka vesistö-, luonto ja matkailualuetta, missä on eläviä kuusamolaisia lapinkyliä, joissa on yhä voimissaan perinteiset luontopohjaiset elinkeinot ja nautinnat ylisukupolvisessa eräkulttuurien jatkumossa jääkaudesta tähän päivään.
Vuoden 2011 lainvalmistelun heikkoudet on nähtävillä, eivätkä ne heikkoudet tule korjatuksi uusilla huonosti valmistelluilla pykälämuutoksilla, jotka palvelevat vain yhtiöiden etua sortaen Suomen oman kansan heimojen etua, elinympäristöä, nautintaa ja oikeusturvaa.
Puhtaan Kitkan, Oulangan ja Kuusingin puolesta
Mika Flöjt
Kuusamo