Tulipalot: Tältä näyt­tä­vät tu­li­pa­lon jäljet Oulun Ran­ta­ka­dul­la

Koulut: Oulun ainoa kak­si­kie­li­nen enk­ku­luok­ka pyörii Poh­jois-Ri­ta­har­jus­sa

Ihmiset: Hai­luo­to­lai­sel­la Juha Topilla on tai­to­ja, joiden vuoksi elo­ku­va­tuo­tan­not soit­ta­vat hänelle

Mainos: Tilaa Kaleva tästä

Kolumni

Hal­li­tus pa­laut­ti pöytään rea­lis­min ja teki suuren il­mas­to­teon

Nyt ilmastopolitiikan ohjenuoraksi on nostettu, että arjen kustannukset eivät saa nousta eikä kilpailukyky heiketä.

Kirjoittaja on perussuomalaisten kansanedustaja Oulusta.
Kirjoittaja on perussuomalaisten kansanedustaja Oulusta.




Vihervasemmisto on puhunut viime vuosina tutkittuun tietoon pohjautuvan ilmastopolitiikan puolesta. Siinä onkin yhtä yksiselitteinen termi kuin hyvä talouspolitiikka. Jos kysyt vihreiltä, mitä tutkittuun tietoon pohjautuva ilmastopolitiikka tarkoittaisi käytännössä, käteen iskettäisiin vihreiden puolueohjelma. Lue siitä ja pulinat pois, vai etkö usko tutkittuun tietoon?

Jos kysyisit perussuomalaisilta, millaista on tutkittuun tietoon pohjautuva maahanmuuttopolitiikka, vastaus olisi varmasti yhtä odotettu. Se kertoisi lukujen valossa olevan ilmeistä, että joiltain alueilta kumpuava laajamittainen siirtolaisuus näkyy esimerkiksi korkeampina lukuina rikos- ja työttömyystilastoissa. Eli tutkittuun tietoon pohjautuva maahanmuuttopolitiikka olisi aiempia vuosia kireämpää. Siis sellaista, jota tämä hallitus harjoittaa, mutta vihreät vastustaa.

Hiljattain Yle selvitti asiantuntijoilta, mitä vaikutuksia Lapin lentoturismilla on ilmastoon. Laskutoimitukset vilisivät ja lopulta kerrottiin, kuinka Lappiin suuntautuvat lentomatkat vievät elämän edellytykset neljännesmiljoonalta ihmiseltä maailmassa.

Rohkenen väittää, että joku voisi päätyä erilaiseenkin lopputulokseen, mutta ainakin tällä kaavalla Lapin lentoturismi saadaan kuulostamaan lähes joukkotuhonnalta. Jäämmekin odottamaan, alkaako vihreät tämän tiedon valossa vaatia lentoveron lisäksi myös rajoituksia Lapin turismille. Eikö sekin olisi vastuunkantoa?

Politiikan kiistoissa harvemmin on kyse siitä, että toinen sulkisi korvansa tutkitulta tiedolta. Tietysti päätöksenteon pitää pohjautua tietoon. Mutta ei ole olemassa yhtä kapeaa polkua, vaan tutkittu tieto jättää tilaa arvovalinnoille. Voidaan harjoittaa hyvinkin erilaista ilmastopolitiikkaa riippuen siitä, mihin laskutoimituksiin halutaan nojata.

Marinin hallituksen ilmastopolitiikkaa määritti globaalin vastuun kantaminen Suomen rajojen sisällä ja sitä kautta esimerkin näyttäminen maailmalle. Maksoi mitä maksoi -politiikan vaikutukset tuntuvat kyllä suomalaisten kukkarossa, muttei niinkään globaalissa ilmastossa. Missä ovat hyödyt? Jos ajaisimme lentokoneet Åreen ja savupiiput Kiinaan, ei pelastuisi ilmasto eikä ihmiskunta.

Nykyinen hallitus tiedostaa tämän tosiasian. Siksi ilmastopolitiikassa päätettiin tehdä perustavanlaatuinen ajattelutavan muutos. Nyt ilmastopolitiikan ohjenuoraksi on nostettu, että arjen kustannukset eivät saa nousta eikä kilpailukyky heiketä. Tätä ei olisi voinut kuvitella löytyvän edellisen hallituksen ohjelmasta. Nyt löytyy, ja se on Suomen sekä ilmaston etu.

Kirjoittaja on perussuomalaisten kansanedustaja Oulusta.