Kaksi vuotta toimineiden hyvinvointialueiden taival ei ole ollut kiitosten sävyttämää. Isoimpia puheenaiheita ovat olleet ammottavat alijäämät ja kansalaisten tyytymättömyys palveluihin.
Viime kuukausina hyvinvointialueiden talousmittarit ovat vilautelleet jo merkkejä paremmasta. Vuotta 2024 koskevien alustavien tietojen mukaan alueet onnistuivat talouden oikaisussa ennakoitua paremmin. Alijäämä oli tosin yhä massiivinen 1,2 miljardia euroa.
Tunnetusti alueiden on katettava tähänastiset alijäämät tämän ja ensi vuoden aikana. Jos se ei onnistu, heikot alueet voidaan liittää vahvempiin.
Useiden alueiden päättäjät sekä oppositiopuolueet ovat peränneet lisäaikaa talouden tasapainotuksen. Näin esimerkiksi Oulussa vieraillut vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta.
Arvovaltaista taustatukea vaatimuksille tuli tiistaina talouspolitiikan arviointineuvostosta. Se suosittaa raportissaan, että alijäämien kattamisen takarajaa siirrettäisiin vuoden 2026 yli. Neuvosto perustelee näkemystään palvelujen turvaamisella.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) ei esitykselle lämmennyt. Kyseessä olisi hänen mukaansa väärä signaali. Sen sijaan ministerin viesti alueelle oli, että menoissa on yhä löysää. Hän mainitsi muun muassa suuret aluevaltuustorahat ja kokouspalkkiot.
Purran viesti oli tyly, populistinenkin. Epäily, että säästöpakon löysääminen johtaisi laiskempaan kulukuriin ja heikentäisi painetta uudistuksiin, ei silti ole aiheeton.
Ainakin toistaiseksi hallitus noudattaa siis kertarutina-metodia. Onko se hakattu kiveen, jää nähtäväksi. Tänä keväänä edessä ovat alue- ja kuntavaalit ja runsaan kahden vuoden eduskuntavaalit. Uroteot leikkauspolitiikassa eivät välttämättä ole sitä, mistä äänestäjä kiittää.
Pohjoispohjalainen Pohde kuuluu aikaansaannostensa perusteella maan hyvinvointialueiden kärkipäähän. Alijäämää tuli viime vuonna noin 50 miljoonaa euroa, mutta tälle vuodelle ennakoidaan jo yhdeksän miljoonan ylijäämää. Vuonna 2026 tavoitteena on jo lähes 130 miljoonan ylijäämä. Jos siihen päästään, Pohde saa valtion silmissä puhtaat paperit.
Vain kokouspalkkioita alentamalla tavoitteeseen ei kuitenkaan ylletä.
Talouspolitiikan arviointineuvoston raportissa huomionarvoista on myös näkemys lääkäripulasta. Neuvoston mukaan kyseessä voi olla jopa merkittävin yksittäinen este terveyspalvelujen turvaamiselle.
Hallituksen päätös korottaa korvauksia yksityisten lääkäripalvelujen käytöstä ei neuvoston mukaan välttämättä ongelmaa helpota. Se ehkä vain lisää lääkärien kysyntää yksityisellä puolella.
Hallituksen ratkaisu vaikuttaa laastarilta ruhjevamman päällä. Onneksi Orpon joukoissa on jo pantu merkille Oulusta alkanut omalääkärijärjestelmän uusi nousu ja sen hyvät kokemukset.
Vain raha ei ratkaise sitä, minne lääkärit ja hoitohenkilöstö hakeutuvat. Jos työ on mielekästä ja motivoivaa, myös julkinen sektori voi olla haluttu työnantaja.