Hallituksen viime viikon tuulivoimasopu merkitsee, että tuulirakentaminen keskittyy tulevaisuudessa yhä selvemmin Pohjois-Suomeen.
– Näin siinä tulee käymään, kyllä pohjoisen merkitys tuulirakentamisessa korostuu entisestään. Varsinkin jos ajattelee lainsäädännön henkeä, joka ohjaa entistä suurempiin kokonaisuuksiin. Eihän niitä paikkoja etelämpää löydy, arvioi Pohjois-Pohjanmaan liiton suunnittelujohtaja Markus Erkkilä.
Hallituspuolueet linjasivat viime viikolla, että tuulivoimalle määrätään jatkossa vähintään 1,25 kilometrin vähimmäisetäisyys asutukseen. Tällä hetkellä voimalat kaavoitetaan melumallinnusten perusteella, ja asutukseen tulee käytännössä vähintään 800–1 000 metriä matkaa.
Kun asutukseen pitää jatkossa jättää satoja metrejä enemmän etäisyyttä, verrattain tiheästi asutussa Etelä-Suomessa tuulivoimalle soveliaat paikat vähenevät merkittävästi.
Pohjois-Pohjanmaalla tuulivoimalle löytyy alueita 1,25 kilometrin etäisyysrajan puitteissakin.
– Uusi rajoitus ei tarkoita meillä kovin suurta muutosta vallitsevaan tilanteeseen nähden, Erkkilä sanoo.
Erkkilä muistuttaa, että Pohjois-Pohjanmaalla on hiljattain kuulutettu voimaan energia- ja ilmastovaihemaakuntakaava, jossa on tarkasteltu tuulivoima-alueita. Maakuntakaavoituksessa tuulivoimalle osoitetuilla alueilla voimaloita voi rakentaa 1,25 kilometriä lähemmäksikin asutusta.
– Tämän lopputuloksen kanssa pystytään varsin hyvin elämään ja kehittämään tuulivoimaa. Aiemmin tapetilla ollut 2,5 kilometrin etäisyysraja olisi ollut dramaattinen, se olisi estänyt tuulirakentamisen varsin tehokkaasti, Erkkilä vertaa.
Kaleva uutisoi jo viime maaliskuussa, että hallituksen suunnittelema etäisyysraja keskittäisi tuulirakentamisen Pohjois-Pohjanmaalle ja Lappiin.
Etenkin perussuomalaiset ajoi tuulivoimalle kireämpiä pelisääntöjä. Kesällä lakiin suunniteltiin rajoitusta, jonka mukaan voimaloista pitäisi jättää asutukseen matkaa kahdeksan kertaa voimaloiden korkeuden verran. Käytännössä se olisi tarkoittanut 2–2,4 kilometrin vähimmäisetäisyyttä asuntoihin ja mökkeihin.
Näin tiukka raja olisi pysäyttänyt tuulirakentamisen Etelä- ja Keski-Suomessa kuin seinään. Lainsäätäjät saivatkin tästä paljon kipakkaa palautetta.
– Tuo 1,25 kilometriäkin tarkoittaa aivan varmasti, että tuulirakentaminen loppuu Etelä-Suomessa pitkällä juoksulla, sanoo Myrsky Energian hankekehitysjohtaja Olli Kiviniemi.
Pohjois-Suomessa on enemmän tilaa rakentaa, joten esimerkiksi Myrsky Energian pohjoiseen kehittämiä hankkeita hallituksen päättämä 1,25 kilometrin vähimmäisetäisyys ei tule rajoittamaan.
Päätetty etäisyysraja on käytännössä kompromissi perussuomalaisten ja uusiutuvan energian tulevaisuudesta enemmän huolissaan olevan kokoomuksen välillä.
Uusi rajoitus on omiaan viemään tuulihankkeita yhä syvemmälle luontoon, missä asutusta ei ole. Suomen uusiutuvat ry varoitti perjantaina, että myös teollisuusalueiden liepeille rakentaminen vaikeutuu.
Tuulivoiman rakentaminen on juuri nyt hidasta. Jos sähkön kysyntä kasvaa, tuulivoimainvestointien odotetaan jälleen kiihtyvän. Uuden etäisyysrajan myötä Pohjois-Suomen kunnille tulee yhä isompi rooli koko maan vihreän siirtymän edistämisessä.
– Kaikki tämä tarkoittaa pohjoisen kannalta, että kunnilla pitää säilyttää kannustimet viedä tuulihankkeita eteenpäin, Markus Erkkilä sanoo.
Erkkilä viittaa äskettäin kaatuneeseen valtionosuusuudistukseen, jossa pohdittiin voimaloiden kiinteistöverojen tasoittamista kuntien kesken. Se olisi vienyt kunnilta keskeisen motiivin tuulivoiman kaavoittamiseen.
Alla olevaan taulukkoon on koottu konsulttiyhtiö FCG:n mallinnus siitä, miten eri etäisyysrajat vähentäisivät tuulivoimapotentiaalia eri maakunnissa.
Hallitus linjasi viime viikolla myös aurinkovoiman pelisäännöt uusiksi. Jatkossa vähintään 50 hehtaarin kokoiset aurinkopuistot on aina kaavoitettava.
Aiemmin rajaksi suunniteltiin 10 hehtaaria, mikä oli alan mielestä aivan liian kireä raja. Markus Erkkilä pitää 50 hehtaarin rajaa hyvänä kompromissina.
– Kaavoitusmenettely varmistaa osallistumisen, osallistamisen ja yhteensovittamisen. On hyvä, että vaikkapa energian siirtoratkaisut käydään määrämuotoisesti läpi.
Myrskyllä on kehitteillä jonkin verran myös aurinkovoimaa eri puolilla maata. Olli Kiviniemi arvioi, että uusi kaavoitusmenettely johtaa siihen, että useimmat hankkeet jäävät jatkossa alle 50 hehtaarin kokoisiksi.
– Aiemmin suunniteltu 10 hehtaarin raja olisi ollut katastrofi ja pysäyttänyt aurinkohankkeet. Kaavoitus on tällä hetkellä aika raskasta, hidasta ja kallista, Kiviniemi sanoo.
Energiateollisuudesta on arvioitu, että aurinkohankkeiden keskikoko voi kasvaa, koska kaavoituskustannusten takia kovin pieniä puistoja ei kannata ryhtyä valmistelemaan.