Rakentaminen: Vantaan pu­toa­mis­kuo­le­ma johti par­vek­kei­den käyt­tö­kiel­toon myös ou­lu­lais­ta­los­sa

Asuntokauppa: Oulun asun­to­mark­ki­noil­la on nyt ostajan mark­ki­nat

Luonto: Tyr­nä­vä­läi­sen Raimo Ala­ta­lon mök­ki­ran­nas­sa odotti jäiden läh­det­tyä raa­to­yl­lä­tys

Mainos: Tilaa tästä Kaleva Digi 13,90 €/kk

Hal­li­tuk­sen joh­to­vii­sik­ko sopi kiis­tan­sa ta­lous­raa­meis­ta, neu­vot­te­lut me­no­so­peu­tuk­sis­ta jat­kui­vat – Nii­nis­tö esitti aiemmin huo­len­sa ke­hys­neu­vot­te­lu­jen krii­siy­ty­mi­ses­tä

Sauli Niinistö ilmaisi huolensa neuvottelujen kriisiytymisestä.
Sauli Niinistö ilmaisi huolensa neuvottelujen kriisiytymisestä.

Hallituspuolueiden johtoviisikko löysi yhteisen sävelen kehysriihen keskeisistä kysymyksistä, mutta neuvotteluita yksityiskohdista jatkettiin vielä keskiviikkona.

STT:n tietojen mukaan hallituspuolueet ovat sopineet, että ensi vuonna menokehys ylittyy 900 miljoonalla eurolla koronakriisin aiheuttamien lisäkulujen takia. Vuonna 2023 ylitys olisi 500 miljoonaa. Tällä ylityksellä kompensoitaisiin muun muassa Veikkauksen alentuneita tuottoja edunsaajille ja edistettäisiin teollisuuden sähköistymistä.

Vuonna 2023 täytyisi lisäksi tehdä noin 370 miljoonan euron sopeutustoimet. Se edellyttää budjetin uudelleenkohdennuksia, joita voi leikkauksiksikin kutsua. Näitä keinoja etsittiin vielä keskiviikkoiltana. Valtiovarainministeriö on antanut jo viikkoja sitten ministeriöille pohjaesityksen, jossa on erilaisia ehdotuksia.

Menosopeutuksista osa olisi veronkorotuksia, jotka vahvistavat julkista taloutta 100–150 miljoonalla eurolla. Oletettavasti menoja lisäävät veroratkaisut päätetään vasta syksyn budjettiriihen yhteydessä. Yritysten verotusta tuskin kiristetään.

Hallitus tavoittelee sopuratkaisussaan STT:n tietojen mukaan 75 prosentin työllisyysastetta ja velkasuhteen kasvun taittumista vuosikymmenen puoliväliin mennessä. Aiemmin tavoite velkasuhteen kasvun taittumisesta on ollut vuosikymmenen loppu, eli tavoite on tiettävästi keskustan vaatimuksesta kiristynyt.

Työllisyystoimia lykättiin myöhemmäksi

Keskusta ei kuitenkaan saanut läpi julkista taloutta vahvistavia työllisyystoimia siinä määrin kuin halusi, sillä esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaamisesta ei viisikko odotetusti ratkaisua nyt tehnyt.

Sovittu työllisyyskokonaisuus sisältää tiettävästi jo hyväksytyn listan työllisyyden ministeriryhmän valmistelun mukaisista toimista. Niiden tavoitteena on saada 42 000–52 000 uutta työllistä. Näistä valtiovarainministeriön todentamia olisi noin 11 000-12 000. Ne vahvistaisivat julkista taloutta noin 150–200 miljoonan euron edestä.

Lisäksi riihessä päätettiin, että hallituskauden loppuun mennessä on määrä tehdä päätöksiä työllisyystoimista, jotka vahvistavat julkista taloutta lisää 110 miljoonalla eurolla.

STT:lle luonnehdittiin hallituslähteistä, että monien kompromissiehdotusten jälkeen tämä oli sellainen, joka oli kaikille mahdollista hyväksyä.

Presidentti toi esiin huolensa

STT:n tietojen mukaan pääministeri Sanna Marin (sd.) totesi tiistai-iltana, että neuvottelut eivät tästä jatku, nukutaan yön yli ja katsotaan aamulla onko edellytyksiä jatkaa. Hallituslähteistä kerrottiin, että vielä tuolloin oli pöydälle nostettu jo kertaalleen sovittuja asioita uudestaan ja Marinin raja tuli siinä vastaan.

Myös presidentti Sauli Niinistö vahvisti tiistaina STT:lle tuoneensa esiin huolensa hallituksen kehysneuvottelujen kriisiytymisestä.

– Olen ollut huolissani mahdollisesta ajautumisesta parlamentaariseen umpisolmuun. Tämän huoleni olen asianmukaisesti tuonut esiin, Niinistö sanoi STT:lle toimitetussa lausunnossa. Niinistön yhteydenpidosta kertoivat ensin Ilta-Sanomat ja Iltalehti.

Marin kuvaili keskiviikkona päivällä kaikkien tulleen neuvotteluissa toisiaan vastaan.

– Kaikki ovat joustaneet, kaikki ovat lähteneet hakemaan yhteistä ratkaisua. Tahtoa on ollut. Se näkyy nyt siinä, että ratkaisu ollaan saavuttamassa.

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikon mukaan kehysriihineuvotteluissa löydetty sopu ei ole täydellinen. Hän lisää, että "harvoin elämä on".

Hänen mielestään on tärkeää, että hallitus pystyy kuitenkin lähettämään viestin, että se kykenee tekemään ratkaisuja.