Digitaalinen tunnistautuminen vyöryy kuin hyökyaalto eteenpäin ja nappaa otteen niin julkisista kuin yksityisistä palveluista. Sähköinen asiointi alkaa olla valtavirtaa terveydenhoidon, pankkien, liikenteen, Kelan, vakuutuslaitosten ja verotuksen palveluissa. Siis kaikkialla. Ja vauhti vain kiihtyy.
Jos yksittäinen kansalainen ei osaa käyttää tunnistusvälinettä tai hänellä ei sellaista ole, hän on enenevässä määrin luisumassa palvelujen ulkopuolelle.
Tästä mittavasta digipudokkuudesta on puhuttu jo vuosikausia. Vanhusasiavaltuutettu ja useat järjestöt ovat osaltaan patistaneet korjaustoimiin. Suomalainen Naisliitto pani viime vuonna 2024 pystyyn kansalaisaloitteen, jotta joka kuntaan saataisiin digiongelmissa auttavat digitukipisteet. Aloite ei mennyt läpi. Tärkeää asiaa se toi kuitenkin laveasti esiin.
Ongelmat siis tiedetään. Digiapua saa nyt joissakin kunnissa kirjastoissa, ja eri järjestöt antavat digitukea. Se ei kuitenkaan riitä. Tarvitaan koko valtakunnan kattavaa ratkaisua.
Pääministeri Petteri Orpon hallitus lupaa ohjelmassaan, että digikehityksen sivuun jääville taataan mahdollisuudet esimerkiksi kasvokkaisiin palveluihin. Pääministeri Orpo, nyt olisi korkea aika ryhtyä toimiin! Vaalikausi on jo puolessa välissä eikä lupausta ole täytetty.
Selitykseksi ei kelpaa, että kyse on marginaalisista ryhmistä. Niin ei ole. Helsingin Sanomat arvioi (24.7.) jutussaan, että digipalvelujen ulkopuolelle jää satoja tuhansia ihmisiä. Joukossa on paljon ikääntyneitä, mutta myös nuoria ja vaikkapa maahanmuuttajia.
Asiantuntijoita kuultuaan Suomalainen Naisliitto on puhunut noin 600 000 digipudokkaasta. Tämän päälle tulevat vielä ihmiset, joilla on perustaidot. Vähänkään mutkikkaammissa digitilanteissa heillekin nousee digiseinä eteen. Silloin joukko kasvaa miljoonan tienoille.
Miten päättäjät eri portaissa voivat jättää näin valtavan joukon kansalaisia ratapenkalle, kun digijuna jyrää vauhdikkaasti ohi.
Digiapu ei ole liioin pelkkä menoerä. Kun digipudokaskin pääsee ajoissa terveydenhoitoon, yhteinen talous säästää. Ulottuuko hätätilanteen tiedotus digipudokkaille, joilla ei ole esimerkiksi älypuhelinta. Kyse on jokaisen turvallisuudesta. Sen takaaminen tuo yhteiskuntaan vakautta. Kaikki hyötyvät.
Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa sanotaan muun muassa, että nostetaan sähköisen asioinnin osuutta ja tehdään digitaalisesta asioinnista ensisijaista niiden asiakkaiden kohdalla, joille se on mahdollista. Ehkäistään digisyrjäytymistä ja huomioidaan eri käyttäjäryhmien tarpeet ja digitaalisten ratkaisujen helppokäyttöisyys. Varmistetaan kasvokkain tai puhelimitse asiointi tarvittaessa.
Kirsti Pohjonen
Suomalaisen Naisliiton Saavutettavuus-toimikunta