Eduskunnassa kohosi myrsky häirinnästä, kun SDP:n kansanedustaja Ville Merinen kertoi eduskunta-avustajien epäasiallisesta kohtelusta. Avustajia on häiritty seksuaalisesti, heitä on kiusattu ja heille on huudettu. Kansanedustajat ovat myös vaatineet avustajiaan hoitamaan työnkuvaan kuulumattomien tehtäviä.
Demareiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja, oululainen kansanedustaja Tytti Tuppurainen reagoi kriisiviestinnän oppien mukaisesti kohuun nopeasti. Hänen mukaansa "on vastaansanomatonta", että vakavaa häirintää ilmenee eduskunnassa. Tapauksia ei ole kuitenkaan yksilöity. Tuppuraisen mukaan häirintää esiintyy laajasti koko eduskunnassa eikä vain yhdessä puolueessa.
Ilmiö ei ole eduskunnassa uusi ja siksi on ihmeellistä ettei häirintää kyetä puuttumaan tehokkaasti. Jo vuonna 2017 eduskunnan työsuojelutoimikunta käsitteli toimia seksuaalisen häirinnän kitkemiseksi. Silloin todettiin, että häirintää on ilmennyt ja sitä on tapahtunut pitkään.
Väistämättä puheenaiheeksi palaa myös liki 20 vuoden takainen kohu. Silloin eduskunnassa työskentelevät useat naiset kertoivat seksuaalisesta häirinnästä. Helsingin Sanomat nimesi jutussaan epäiltyjen miesten joukkoa "kalapuikkoviiksi-sektoriksi".
Häirintää eduskunnassa ei saisi nyt politisoida, vaan siihen tulee suhtautua asiallisen vakavasti. Ilmiö kuuluu hoitaa eduskunnan hallinnon ja koko työyhteisön työsuojeluasiana. Raskauttavaa on, että häirintätapauksiin liittyy valtasuhde. Häirityksi joutuneet ovat työssään alaisia ja kansanedustajat heidän esihenkilöitään.
Kansanedustajat edustavat kansakuntaa pienoiskoossa, joten joukkoon mahtuu laaja kirjo ihmisiä. Ylimmiltä vallankäyttäjiltä on kuitenkin lupa odottaa yhtäläisesti nuhteetonta käyttäytymistä.
Häirintään on noudatettava nollatoleranssia kaikilla työpaikoilla eli ilmiötä ei sallita missään muodossa. Jos häirintää ilmenee, siihen tulee puuttua niin, että se loppuu. Eduskunnassa tämä on vaikeaa, sillä eduskunta on iso noin tuhannen ihmisen työyhteisö. Kansanedustajia on kaksisataa, joista jokainen työllistää avustajia ja toimii heidän johtajinaan.
Eduskunta tuntuu kärsivän toistuvasti kohuista, jotka varastavat huomion kansanedustajien pitkäjänteiseltä lainvalmistelutyöltä. Esimerkiksi yksi tuo aseen istuntosaliin, toinen kertoo viettävänsä aikansa muualla kuin istuntosalissa ja kolmas lähtee tositelevision ohjelmaa kesken tiiviin istuntokauden.
Sieviläinen kansanedustaja Antti Kangas (ps.) ilmoitti ettei pyri toiselle kaudelle. Hän koki eduskuntatyön liian raskaaksi maa- ja metsätalousyrittäjyyden rinnalla. Kankaan kokemukset vahvistavat sitä tosiasiaa, että kansanedustajiksi tarvitaan politiikkaan sitoutuneita ihmisiä.
Puolueet valmistelevat jo kovaa vauhtia ehdokasasetteluaan. Puoluekoneistoissa on vielä mahdollista vaikuttaa siihen, että vuoden päästä kevättalvella 2027 ehdolle asettuu päteviä ja poliittiseen työhön keskittymään kykeneviä henkilöitä. Toimiva parlamentarismi on tasavallan kivijalka.