Jos uutismediassa voi joskus sanoa, että joku "tekee historiaa", niin nyt sen voi todeta ilman ylisanojen vaaraa. Oulun seudulla alkaa historiallinen työmaa, kun Hailuodon pengertietä siltoineen ryhdytään rakentamaan jäiden lähdettyä.
Hailuoto on Perämeren suurin saari, jossa on asuttu, kalastettu ja viljelty vuosisatoja. Yhteys saaren ja Oulun välillä hoidettiin höyrylaivalla 1920-luvulta 1960-luvulle. Kelirikon aikana välttämättömät kuljetukset kuten postit tai maitotonkat meijeriin vietiin lentokoneella. Säännöllinen lauttayhteys avattiin kesällä 1968. Talvisin on jännitetty voidaanko jäätie avata.
Pengertietä ja siltaa ryhdyttiin selvittämään 70 vuotta sitten 1950-luvulla. TVH oli 1980-luvulla valmis jopa siirtämään käytetyn terässillan Hollannista Hailuotoon. Suomen ensimmäinen ympäristöministeri, oululainen Matti Ahde halusi huolehtia herkästä merialueesta ja vastusti Hailuodon siltaa.
Luontoarvoja on mitattu vuosikymmeniä Korkeinta hallinto-oikeutta KHO:ta myöten. KHO näytti rakentamiselle viimein vihreää valoa tammikuun lopulla, kun se hylkäsi suurimmilta osin valitukset vesiluvasta. Hailuodon kunnanvaltuusto puolsi kiinteää yhteyttä jo vuonna 2012.
Noin 8,4 kilometrin yhteys rakentuu pengertiestä ja kahdesta Suomen mittakaavassa pitkästä sillasta. Liikenne merenselän yli avataan vuoden 2026 lopussa, jos aikataulussa pysytään. Seuraavat pari kolme vuotta Oulussa on odotettavissa raskasta kuorma-autorallia, sillä suurin osa kiinteän yhteyden maapenkereiden kiviaineksesta kuljetetaan Kiimingin Alakylästä.
Liikenneturvallisuudesta ei saa tinkiä rakennusvaiheessa, eikä myöskään sitten kun yhteys avataan ja liikenne oletettavasti vilkastuu huomattavasti nykyisestä. Silloille ei tule erillistä pyörätietä, mutta kuitenkin normaalia hieman leveämpi 1,25 -metrinen piennar. Oma lukunsa on Hailuodon puolella silloille johtavan maantien turvallisuus.
Hailuodon pengertie siltoineen ei ole siltarumpupolitiikkaa, sillä pitkään odotettu yhteys tarjoaa hyötyjä laajasti muillekin kuin hailuotolaisille. Saaren omaleimaisuus säilyy, kunhan siitä huolehditaan. Avainasemassa on kunnan asumista sekä elinkeinoja ohjaava päätöksenteko.
Hailuodon historia, kulttuurisaaren luonne ja ainutlaatuinen merellinen luonto tarjoavat erityisiä mahdollisuuksia koko Perämeren alueelle. Nyt eri tahoilla kannattaa havahtua yhteistyöhön, sillä Hailuodon kiinteän yhteyden ansiosta Oulun seudun merellisyys laajenee aivan uudelle tasolle yli kuntarajojen.
Massaturismia Hailuotoon tuskin tulee, eikä sitä kannata edes odottaa. Saaren imagoon sopii pienimuotoinen kulttuuri- ja luontomatkailu. Hailuoto voi korostaa aitoa, kestävää ja hidasta elämäntapaa kansainvälisessä slow city -hengessä. Vaikka sillat nopeuttavat liikennettä saarelle, ei siellä tarvitse kiirehtiä. Meren rannalla voi kuljeskella hailuotolainen tikkuri eli kalastajavillapaita päällä.