Google rakentaa uudet datakeskukset Muhokselle, Vaalaan ja Kajaaniin.
Arviolta 8,5 miljardin edestä suunniteltuja investointeja vetytalouteen.
Oulu tavoittelee tekoälyn gigatehdasta.
Tuulen ja auringon valjastamiseen satoja miljoonia euroja.
Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa käy sellainen puhuri, ettei ole ennen nähty.
Tilanne on saanut koko alueen hereille.
Oulussa syyskuussa pidetyssä Alueellisessa kunnallisjohdon seminaarissa puhunut Suomen Yrittäjien elinkeinopolitiikan johtaja Harri Jaskari muistuttaa suurhankkeiden merkityksestä. Ne ovat paitsi alueen yrityksille tuhannen taalan paikkoja, ne muovaavat koko alueen imagoa uuteen uskoon.
”Kassa kuntoon ja rohkeasti mukaan”
Muhoslainen rakennuspalveluyrittäjä Mika Mattila kannustaa omalla kokemuksellaan pk-yrityksiä mukaan suurhankkeisiin. Hän tuuppaa yrityksiä tarjoamaan rohkeasti palveluitaan olipa vastassa kuinka iso hanke tahansa.
Mattilan yritys, RPJM Rakennuspalvelut Oy, oli mukana, kun Stora Enson Oulun Nuottasaaren tehdasta muutettiin paperintuotannosta suuren mittaluokan kartonkituotannoksi.
Yhteensä noin 1,7 miljardin euron uudistusta rakennettiin vuosina 2019–2025.
Hyvät kontaktit ovat avain uusien ovien avautumiseen.
”Verkostojen kautta sain tarjouspyynnön Stora Enson suurhankkeeseen. Ihan noin vain työurakka ei tullut, vaan se vaati useita neuvotteluja ja käyntejä tehtaalla”, Mattila kertoo.
Verkostoitumisen lisäksi isoihin hankkeisiin uiminen vaatii yritykseltä kunnossa olevaa kassaa. Mika Mattila tietää, että voi kulua pitkiäkin aikoja ennen kuin yrittäjä pääsee kirjoittamaan ensimmäistä laskuaan, puhumattakaan kuittaamaan ensimmäistä tiliään.
”Hyvistä hermoista, päättäväisyydestä ja rohkeudesta on etua tässä työssä.”
Isoihin saappaisiin astuminen on poikinut Mattila yritykselle Stora Ensolta myös lisätöitä. Yrittäjälle itselleen suurhankkeeseen osallistuminen on ollut opettavainen matka omaan yrittäjyyteen ja rahkeiden riittämiseen.
”Yrittäjän on kestettävä henkisiä paineita. Rohkeus kannattaa ja opettaa”, Mattila sanoo.
Oululaisella yrittäjällä Mari Kärkkäisellä on vahva kokemus varsinkin terveysteknologiasta. Hän toimii myös EU-rahoituskonsulttina.
Kärkkäinen toivoo, että Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja koko Suomi toisi hyviä hankkeita tiedoksi rahoituskanaville.
Monesti oikeiden kanavien puuttuminen johtuu tietämättömyydestä. Siksi myös Kärkkäinen painottaa verkostoitumisen ja rohkeuden merkitystä.
”Verkostoituminen on vuosien työtä kuulla ja nähdä avoimesti. Koskaan ei voi tietää, mitä tulee vastaan”, Kärkkäinen sanoo.
Päätöksiä etukenossa
Utajärven kunnanjohtaja Anne Sormunen tietää kuinka paljon työtä ja avonaisia kysymyksiä riittää, kun isot yritykset pyrkivät pieneen kuntaan. Utajärvellä on tehty pitkäjänteistä työtä alueen houkuttelevuuden eteen.
”Meillä on kunnassa yhteinen poliittinen tahtotila ja rohkeutta tehdä päätöksiä ennen kuin kaikki näkevät lopputuloksen. Olemme halunneet mahdollistaa investoinnit emmekä jarruttaa niitä”, Sormunen sanoo.
Työ on tuottanut tulosta: kunnassa on lokakuussa rakennusvaiheeseen siirtyvä datakeskushanke ja Vety-Alfan vetytehdasinvestointi, joka on kokonaan uusi teollinen toimiala Pohjois-Pohjanmaalla. Lisäksi on suunnitteilla tuuli- ja aurinkovoimaa.
Nykyisten ja suunnitteilla olevien hankkeiden vaikutus kuntatalouteen on merkittävä. Kiinteistöverojen päälle tulevat maavuokrat, yritysten yhteisöverot, työpaikat, rakentamisen vaikutukset, uudet asukkaat ja palveluiden kysyntä.
”Tulevaisuudessa meille menee hyvin”, Sormunen uskoo.
"Tervetuloa Pudasjärvelle"
Suurhankkeiden ympärillä velloo paljon myös epävarmuustekijöitä. Liikkuvatko alueesta kiinnostuneet ”salkkumiehet” rehellisin ajatuksin? Riittävätkö kuntien rahkeet ja yhteistyö? Mistä saadaan työvoimaa? Valuuko hyöty muualle Suomeen tai peräti ulkomaille?
Epävarmuuksista huolimatta alueella ollaan varsin yksimielisiä siitä, että tämä kortti katsotaan. Yhtäkään ”salkkumiestä” ei ole syytä jättää oven taakse.
”Tervetuloa meille Pudasjärvelle”, kaupunginhallituksen jäsen ja yrittäjä Katri Virtanen kannustaa. Hän sanoo, että jokainen ehdotus ja idea otetaan kaupungissa mielihyvin vastaan, mutta järki päässä.
Virtasen mukaan kuntapäättäjät saavat tietoa alueen monimutkaisista suurhankkeista erilaisissa seminaareissa ja asiantuntijoiden kautta.
”Tietoa saa, jos haluaa. Olen ollut kuntapäättäjänä aikaisemmin 1990-luvulla ja nyt. Paljon on muuttunut.”
Pudasjärvi on viime vuosina satsannut muun muassa Syötteen alueen matkailun kehittämiseen sekä liikuntamatkailuun. Kaupunki tunnetaan myös Kontion hirsitaloista.
”Lisää työpaikkoja kaivataan. Myös entisistä työpaikoista tulee pitää kiinni, ettei osaava väki lähde jonnekin muualle. Haasteita riittää”, Katri Virtanen pohtii.
Alueellisen kunnallisjohdon seminaarin järjestää vuosittain Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät.
Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun vetovoima on kasvanut monista syistä. Alueen kiinnostavuutta lisäävät muun muassa pääsy sähköverkkoon, toimivat tietoliikenneyhteydet, suotuisa viileä ilmasto ja laajojen maa-alueiden saatavuus.
Pohjois-Suomen elinvoimakeskuksen osastopäällikkö Petri Keränen luettelee yritysten keskeisiksi sijoittumisen kriteereiksi myös kaavavalmiuden, osaavan työvoiman saatavuuden sekä ekosysteemin syntymisen mahdollisuudet. Esimerkiksi datakeskuksissa tämä tarkoittaa hukkalämmön hyötykäyttöä.
Oleellista suurhankkeiden veto- ja pitovoimassa on yhteistyön lisääntyminen alueella. Utajärven kunnanjohtaja Anne Sormusen mukaan se on esimerkiksi koulutusoppilaitosyhteistyötä, yritysyhteistyötä ja kansainvälisiä rekrytointeja.
Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) toimitusjohtaja ja rehtori Heidi Fagerholm tähdentää hankkeiden työllistävistä vaikutuksista kertomista jo hyvissä ajoin ennakkoon.
”Kerrotaan esimerkiksi, että alueelle on tulossa energiatekniikan työpaikkoja. Nyt kannattaa opiskella niille aloille”, Fagerholm sanoo.
Tällä hetkellä pulaa on jo sähköasentajista ja sähköinsinööreistä. Kun tulevaisuuden työpaikkoihin kouluttautuminen ja osaaminen varmistetaan omalla alueella, työpaikat myös jäävät tänne.
Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jarmo J. Husso raivaa kuntayhteistyön rajoja vertauskuvalla.
”Istutetaan kuntarajat mettää täyteen.”
”Koko alueella täytyy olla terve ylpeydentunne ja halu yhteistyön saumattomaan tekemiseen”, Husso painottaa.