vastaa kyselyyn: Tuetko työn­te­ki­jä­jär­jes­tö­jen mie­len­il­mauk­sia ja lak­ko­ja?

Liikenne: Testaa Kalevan vi­sal­la, pär­jäi­sit­kö Oulun han­ka­lim­mis­sa ris­teyk­sis­sä

Jääkiekko: Miksei Saku Mäen­alas­ta pääs­tet­ty NHL-lei­ril­le?

Mainos: Tilaa tästä Kaleva Digi 13,90 €/kk

Tilaajille

Gu­la­gis­sa kär­si­nei­den suo­ma­lais­ten vaiheet sel­viä­vät pala palalta – His­to­rioit­si­ja Ira Jä­nis-Iso­kan­gas: "Ve­nä­jän van­ki­lei­rit olivat erään­lais­ta mo­der­nia or­ja­kaup­paa"

Isossa tutkimushankkeessa jäljitetään ympäri Neuvostoliittoa ajautuneiden suomalaisten elämää. Venäjä-yhteistyön ollessa poikki historiantutkijat kaivavat tietoja Kazakstanin, Georgian, Azerbaidzanin ja Ukrainan arkistoista. Hankkeen johtajan Aleksi Mainion mielestä Putinin Venäjä näkyy palanneen 1930-luvun vainoharhoihin.

Paraatit Moskovan Punaisella torilla tulivat tutuiksi myös suomalaisille, jotka loikkasivat Neuvostoliittoon liki sata vuotta sitten. Paraatitunnelmien takana neuvostojen maa valmistautui tuhoamaan yksilöitä ja kokonaisia kansanryhmiä järjestelmällisissä vainoissa.
Paraatit Moskovan Punaisella torilla tulivat tutuiksi myös suomalaisille, jotka loikkasivat Neuvostoliittoon liki sata vuotta sitten. Paraatitunnelmien takana neuvostojen maa valmistautui tuhoamaan yksilöitä ja kokonaisia kansanryhmiä järjestelmällisissä vainoissa.
Kuva: RGASP / Moskova

Historioitsija Aleksi Mainio käy läpi suomalaisten traagisia vaiheita Neuvostoliiton vankileirien saaristossa 1930-luvulla. Kahvilassa nauttii aamukahviaan meidän lisäksemme vain yksi mies. Hän käy palauttamassa tarjottimensa, ja haluaa ohimennen sanoa muutaman sanan Stalinin vainoista.

Miehelle kuten monelle muulle suomalaiselle kirjailija Antti Tuurin arvostettu Ikitie ja siitä tehty elokuva maalasivat synkeän historiallisen näkymän, josta koulukirjoissa ei ollut paljon puhuttu.

Arviolta ehkä kymmenentuhatta suomalaista kuoli ja katosi parin vuoden aikana vuosina 1937–38. Jotkut arviot puhuvat jopa 25 000 ihmisestä. Tutkimus myös lukumääristä on kesken.

– Voidaan puhua etnisesti virittyneestä poliittisesta terrorista. En puhuisi kansanmurhasta, mutta myös sen termin käyttämisen puolesta voidaan hyvin argumentoida, Mainio sanoo.

Dosentti Aleksi Mainio johtaa kansallisarkiston Suomalaiset Venäjällä 1917–1964 -tutkimushanketta. Suomalaisten kohtaloita ovat pyrkineet selvittämään myös monet kansalaiset, joiden keräämistä tiedoista on ollut tutkimukselle suuri apu.
Dosentti Aleksi Mainio johtaa kansallisarkiston Suomalaiset Venäjällä 1917–1964 -tutkimushanketta.

Jatka lukemista vain _eurolla_

Tutustu kuukauden ajan, voit peruuttaa milloin vain.