Sote-uudistuksessa Suomeen perustetaan 21 hyvinvointialuetta, ja niille siirretään nykyisin kunnilla oleva vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä. Mitä se käytännössä tarkoittaa, muutosjohtaja Ilkka Luoma?
Hyvinvointialueet ottavat järjestämisvastuun sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluista 1. tammikuuta 2023. Näin ollen kuntien järjestämis- ja rahoitusvastuu edellä mainituista palveluista päättyy.
Pohjois-Pohjanmaalla on tällä hetkellä 19 järjestämisvastuullista sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiota sekä 2 pelastuspalveluista vastaavaa pelastuslaitosta. Edellä mainittujen organisaatioiden henkilöstö siirtyy niin sanottuina vanhoina työntekijöinä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle. Työntekijöitä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella tulee olemaan noin 17 000–18 000. Kysymyksessä on siis suuri hallinnollinen ja toiminnallinen muutos.
Valtio rahoittaa sote- sekä pela-palvelut jatkossa pääosin tarveperusteisesti.
Tämän hetkisen arvion mukaan valtion antama tarveperusteinen rahoitus vuonna 2023 Pohjois-Pohjanmaalle tulee olemaan noin 1,5–1,6 miljardia euroa.
Hyvinvointialueiden ylintä päätösvaltaa käyttää aluevaltuusto, jonka jäsenet valitaan tammikuun aluevaaleilla. Mistä aluevaltuusto tulee päättämään?
Aluevaltuutettu käyttää merkittävää valtaa. Hyvinvointialueen palvelustrategian kautta aluevaltuutettu on päättämässä muun muassa taloudellisten resurssien jakamisesta, palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden kriteereistä, erilaisten palveluiden peittävyydestä, palveluiden tuotantotavasta sekä monesta muusta tärkeästä asiasta sote- ja pela-palveluiden osalta. Aluevaltuustossa päätetään meille jokaiselle tärkeistä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluista. Aluevaaleissa kannattaa äänestää.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle valitaan 79 valtuutettua. Onko olemassa vaara, että koko valtuusto koostuu pelkästään oululaisista, ja Pohjois-Pohjanmaan muiden kuntien ehdokkaat jäävät vähemmillä äänisaaliilla ilman valtuustopaikkaa?
Aluevaltuuston kokoonpanoa emme voi etukäteen tietää. Uskon aluevaltuutettujen kotikunnasta riippumatta katsovan päätöksenteossa koko hyvinvointialueen etua. Aluevaltuuston ja aluehallituksen lisäksi Pohjois-Pohjanmaalle on pohjaehdotuksen mukaan tulossa myös demokratiaa ja osallisuutta päätöksenteossa vahvistava lautakuntarakenne – tulevaisuus-, yhdyspinta- ja turvallisuuslautakunnat. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle on tarkoitus pohjaehdotuksen mukaan perustaa virallisten päätöksentekoelinten lisäksi myös alueelliset neuvoa antavat neuvottelukunnat.
Mikä on suurin väärinkäsitys, johon olet hyvinvointialueiden yhteydessä törmännyt?
Kunnan ja hyvinvointialueen keskinäinen rooli ja perusasetelma, etteivät kunnat omista ja omistajina ohjaa hyvinvointialueita, tuntuu tulevan vielä monille yllätyksenä.