EU:n ulkoministerikokouksessa ei saatu tiistaina aikaan päätöksiä Israeliin kohdistuvista toimista. Sen sijaan EU jää seuraamaan, päästääkö Israel luvatusti enemmän apua Gazan kaistalle ja arvioi tilannetta kahden viikon välein.
EU:n ulkosuhteiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Kaja Kallas kertoi viime viikolla, että Israel olisi neuvotteluiden jälkeen suostunut päästämään enemmän avustuksia Gazaan.
Vaikka apua päästettäisiinkin enemmän perille, siviilien tilanne Gazassa on edelleen katastrofaalinen. Israelin on kerrottu muun muassa tulittaneen apua avustuspisteiltä hakeneita palestiinalaisia.
Gazan terveysviranomaisten mukaan Israel avasi lauantaina tulen kohti avunhakijoita, minkä seurauksena kymmeniä ihmisiä kuoli. YK:n mukaan yli 800 ihmistä on kuollut avunjakopisteillä Gazassa.
Myös Kallas myönsi tiistaina, ettei apua ole päässyt perille tarpeeksi.
– Olemme nähneet jotain positiivisia signaaleja rajanylityspaikoilla -- mutta meidän täytyy nähdä enemmän todellista tilanteen parantumista, Kallas sanoi kokoukseen saapuessaan.
Ei päätöksiä
EU:n ulkosuhdehallinnon suorittamassa arvioinnissa todettiin kesäkuussa, että Israel on toimillaan Gazassa syyllistynyt EU:n ja sen välisen yhteistyösopimuksen ehtojen rikkomiseen koskien ihmisoikeuksien kunnioittamista.
Tästä johtuen Kallas toi ministereiden pöydälle tiistaina listan mahdollisista toimenpiteistä, miten EU voisi reagoida asiaan.
EU on kuitenkin asiassa hyvin jakautunut, joten konkreettisia päätöksiä ei kokouksessa saatu aikaan. Moni ehdotuksista vaatii joko jäsenmaiden yksimielisen tai määräenemmistön tuen.
Mahdollisiin toimiin kuuluvat muun muassa Israelin ja EU:n välisen assosiaatiosopimuksen tai sen kauppaa koskevan osion keskeytys. Se on tarjonnut Israelille helpotuksia kaupankäyntiin.
Lisäksi vaihtoehtoina listataan muun muassa siirtokuntatuotteiden tuonnin estäminen EU:hun, poliittisen dialogin päättäminen Israelin kanssa ja Israelin pääsyn estäminen EU:n merkittävään tutkimusohjelmaan Horizon Europeen.
Israelin ystävämaiden blokki
Jäsenmaista esimerkiksi Saksa, Unkari, Tshekki ja Itävalta vastustavat Israeliin kohdistuvia toimenpiteitä.
Espanja, Irlanti ja Slovenia taas ovat jo pitkään vaatineet, että EU sanktioisi Israelia tiukemmin ihmisoikeusrikkomuksista Gazassa. Ne ovat myös uhanneet ryhtyä itse toimenpiteisiin, jos EU ei saa yhdessä päätöksiä aikaan.
Espanjan pääministeri Pedro Sanchez sanoi kesäkuun EU-huippukokouksessa, että Gazassa on käynnissä kansanmurha.
– Venäjälle on asetettu 18 pakotepakettia, mutta kaksoisstandardimme näkyvät siinä, kuinka pidämme assosiaatiosopimuksen voimassa Israelin kanssa, hän sanoi.
STT:n tietojen mukaan myös komissiolla on ollut haluttomuutta edistää Israelin sanktiointia. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on tähän asti suhtautunut varsin myötämielisesti Israeliin.
"Etninen puhdistus"
Esimerkiksi Lääkärit ilman rajoja -järjestö kritisoi kesäkuussa EU:ta poliittisen johtajuuden puutteesta Gazassa. Järjestön mukaan käynnissä on palestiinalaisten pakkosiirto ja etninen puhdistus.
Samaan aikaan kansalaisten kritiikki Israelia kohtaan EU:ssa on kasvanut.
Tutkimuslaitos Pew Research Centerin kesäkuussa julkaiseman tutkimuksen mukaan kansalaisten enemmistö monissa EU-maissa, kuten Ranskassa, Saksassa ja Puolassa, suhtautuu Israeliin vähintään jonkin verran kriittisesti.