Niin, teillä suomalaisilla ei ole tunteita.
Näin kuului ruotsalaiskollegan kommentti mielipiteeseeni siitä, kumpaa ominaisuutta arvostan lääkärissäni enemmän: asiaosaamista vai empatiakykyä.
Hän itse oli juuri todennut arvostavansa empatiakykyä. Minä taas valitsin heti asiaosaamisen.
En arvannut oman valintani johtavan moiseen tuomioon viattomassa ravintolapöytäkeskustelussa. Pöyristyin vaistomaisesti.
Miten huonosti ihminen voikaan käyttäytyä. Omahyväinen ruotsalaismoralisti. Kunpa ei tarvitsisi tämän koommin törmätä tuohon hyypiöön.
Toteamus jäi kaivertamaan takaraivooni. Se kaivautui itsepintaisesti esiin tutkiessani suomalaista kosketuskulttuuria osana kansakuntamme tunnehistoriaa.