Juhani Iivarin kirjoitus (Kaleva 14.10./Lukijalta) ja muuta kampuskirjoittelua seuranneena haluan tuoda ei paikkakuntalaisena yhden kokonaisuuden lisää kampuskeskusteluun.
Kaupungin syke. Lähden tarkastelemaan asiaa kysymyksellä: Mikä on Oulun kaupungin syke? Törmäyttääkö kaupunki positiivisella suvaitsevalla tavalla erilaisia ihmisiä toisiinsa? Voisiko ydinkeskustaa olla myös Valkean ja Rotuaarin ulkopuolella?
Olisiko kongressikeskittymä osa laajentuvaa keskustaa? Kuinka eri taiteet löytävät tiensä oululaisten keskelle? Miten Oulun reuna-alueet rikastuttavat keskustan elämänsykettä? Kuinka tehdä kampuksesta tulevaisuuden energiaa tuottava kiinteistö?
Erilaisuus on rikkautta. Itse kysymyksistä voi havaita millaisesta henkisestä rikkaudesta Oulussa on kyse. Yliopisto yhdistää kaikkia oululaisia enemmän tai vähemmän, ja siksi on tärkeää pohtia miten maksimoida yliopiston antamat eittämättömät edut.
Tarvitaan ”liimaa”, jotta erillään seilaavat palaset löytävät paikkansa.