Sähkön hinta: OSS myy sähköä alen­nuk­sel­la – mutta vain jä­se­nil­leen

Teollisuus: Yli­kii­min­gis­sä toimiva Conlog sai jät­ti­kau­pat Puo­lus­tus­voi­mil­ta

Kolumni: Kuka keksi laittaa kä­ve­ly­ka­dun pät­käl­le nop­pa­ki­viä? – Ou­lus­sa kyn­ne­tään epä­ta­sai­sia nop­pa­ki­vi­ka­tu­ja vielä pitkään

"Enää ei voi ryhtyä lät­ki­mään ässiä hi­has­ta" – Uusi pre­si­dent­ti johtaa ho­vi­oi­keut­taan kohti suurta uu­dis­tus­ta, joka vai­kut­taa myös Oulun kä­rä­jä­oi­keu­des­ta tu­le­viin jut­tui­hin

Asioiden käsittelyä tuomioistuimissa pitää tehostaa kuin hiihtosuoritusta konsanaan.

Ensinnäkin täytyy huolehtia onnistuneesta voitelusta eli valmistella asiat niin, että oikeudenkäynnin alkaessa kaikki ylimääräinen  on karsittu pois.

Sitten tulee keskittyä tasaiseen vauhdinjakoon eli pysyttäytyä vain olennaisimpien oikeuskysymysten käsittelyssä.

Näin jää voimia myös loppukiriin eli laatimaan laadukas tuomio. Tuomio, joka on hyvin jäsennelty ja jonka lopputuloksen myös maallikot voivat ymmärtää.

Näin ajattelee Rovaniemen hovioikeuden tuore presidentti Jyrki Kiviniemi.

Osa kansalaisista mieltää hovioikeuden tuomioistuimeksi, jonka tehtävänä on alentaa käräjäoikeuksien tuomioita. Presidentti Jyrki Kiviniemi muistuttaa, että yleensä muutosta hovioikeudessa ei hae syyttäjä vaan rikoksesta tuomittu. "Hovioikeus ei voi muuttaa tuomiota valittajan vahingoksi."
Osa kansalaisista mieltää hovioikeuden tuomioistuimeksi, jonka tehtävänä on alentaa käräjäoikeuksien tuomioita. Presidentti Jyrki Kiviniemi muistuttaa, että yleensä muutosta hovioikeudessa ei hae syyttäjä vaan rikoksesta tuomittu. "Hovioikeus ei voi muuttaa tuomiota valittajan vahingoksi."
Kuva: Anssi Jokiranta

Presidenttiys on yksi merkittävimmistä tuomioistuinten päällikköviroista, johon Kiviniemi hakeutui Lapin käräjäoikeuden laamannin paikalta.

Liki vuosikymmenen kestäneen laamannin pestin aikana käräjäoikeuden jutturästit saatiin aisoihin ja sähköistä käsittelyä edistettiin valtakunnan etunenässä. Tänä vuonna Lapissa ryhdyttiin myös pilotoimaan kaikkien tuomioistuinten ja syyttäjien käyttöön tulevaa AIPA-tietojärjestelmän rikososiota.

Kiviniemi on käyttänyt AIPAa riita-asioissa heti alusta lähtien. Hänen mielestään päällikön pitää johtaa esimerkillään ja näyttää, että itseään täytyy kehittää alati vaikka työkokemus laskettaisiin vuosikymmenissä.

– Pinttyneistä työtavoista tulee pyristellä irti ja pohtia koko ajan sitä, onko tämä järkevä tapa toimia.

Juttu jatkuu faktan jälkeen.

Fakta

Mikä tuomioistuin?

Rovaniemen hovioikeus perustettiin vuonna 1979.

Sen tuomiopiiriin kuuluvat Oulun käräjäoikeus, Lapin käräjäoikeus ja Kainuun käräjäoikeus.

Tuomiopiiri kattaa Pohjois-Pohjanmaan, Lapin ja Kainuun maakunnat eli käytännössä koko Pohjois-Suomen.

Tuomiopiirin alueella asuu yli 660 000 ihmistä.

Hovioikeudessa on 48 vakituista virkaa.

Tuomareita on 20.

Hovioikeus käsittelee joka vuosi noin tuhat juttua.

Kaksi kolmasosaa niistä on rikosasioita.

Vuonna 2021 korkeimmalta oikeudelta haettiin valituslupaa 182 Rovaniemen hovioikeuden ratkaisuun.

Se myönsi 16 lupaa ja näistä 12 jutussa se antoi ratkaisunsa.

Kahdessa ratkaisussa hovioikeuden tuomio muuttui ja neljä ratkaisua kumottiin tai palautettiin alioikeuteen.

Kiviniemi siirtyi hovioikeuden vetäjäksi aikana, jolloin edessä on yksi viime vuosikymmenten suurimmista uudistuksista.

Ensi vuonna käräjäoikeuksissa ryhdytään videoimaan todistajien kertomuksia ja jatkossa todistajia ei kuulla henkilökohtaisesti hovioikeusvaiheessa kuin poikkeustapauksissa.

Tämä vähentää muun muassa hovioikeuden matkustamisen tarvetta ja todisteluvaiheen yllätyksellisyyttä.

– Enää ei voi ryhtyä lätkimään ässiä hihasta hovioikeusvaiheessa, Kiviniemi toteaa.

Todistelun videointia käsitellään torstaina ja perjantaina hovioikeuspiirin lainkäytön laatuhankkeen laatupäivillä Kajaanissa.

Päätössanat tilaisuudessa sanova Kiviniemi pitää tulevaa uudistusta hyvänä, sillä hänen mielestään hovioikeuksissa ei muutenkaan pitäisi ottaa todistelua vastaan kuin poikkeuksellisesti.

– On resurssien tuhlaamista ottaa sama näyttö vastaan kahteen kertaan. Näytön vastaanottamisen sijaan pitää keskittyä käräjäoikeuden tuomion ja sen perusteiden oikeudelliseen arviointiin.

Jyrki Kiviniemi ei ole tuonut työhuoneeseensa henkilökohtaisia esineitä. Ainoita muutoksia edeltäjän jäljiltä on se, että työpisteen ergonomiaa on parannettu. "Minulle olisi riittänyt puolta pienempi työhuone."
Jyrki Kiviniemi ei ole tuonut työhuoneeseensa henkilökohtaisia esineitä. Ainoita muutoksia edeltäjän jäljiltä on se, että työpisteen ergonomiaa on parannettu. "Minulle olisi riittänyt puolta pienempi työhuone."
Kuva: Anssi Jokiranta

Presidenttikaudellaan Jyrki Kiviniemi aikoo painottaa juuri perustelujen tärkeyttä ja jäsennellyn oikeuskäsittelyn merkitystä sekä hovioikeudessa että käräjäoikeuksissa. Käräjäoikeuksien toiminnan valvonta kuuluu hovioikeuden tehtäviin.

Kiviniemen mielestä jäsentely on juridista osaamista vaativa taito, jota kaikilta tuomareilta ei välttämättä löydy riittävästi. Tämä näkyy esimerkiksi niin, että tuomioissa on käsitelty epäolennaisia asioita.

Tuomariksi hakevan kyvyllä tunnistaa ydinasiat ja perustelutaidolla on entistä suurempi merkitys myös nimitysharkinnassa.

– Hyvän juristin tärkein ominaisuus on se, että hän osaa löytää olennaisen ja keskittyä siihen, hän ajattelee.

Presidentti aikoo jatkossa tehdä myös tuomarin tehtäviä eli istua säännöllisesti hovioikeuden muiden tuomareiden kanssa eri kokoonpanoissa arvioimassa pohjoisen käräjäoikeuksien ratkaisuja.

– Meidän tärkein tehtävämme on tarkistaa käräjäoikeuksien tuomioiden oikeellisuutta ja tarpeen vaatiessa korjata niitä.

"Johtajan tärkein tehtävä on huolehtia resursseista ja siitä, että henkilökunta voi hyvin".
Jyrki Kiviniemi
Rovaniemen hovioikeuden presidentti

Kiviniemi vaatii itseltään paljon.

Mitä tahansa hän tekeekin, se täytyy tehdä niin sanotusti viimeisen päälle. Hän tunnistaa olevansa myös suoraviivainen henkilö, joka saattaa tehdä välillä turhan hätiköityjä päätöksiä pyrkiessään eteenpäin.

– Mutta jos menee pieleen, sitten korjataan.

Kiviniemi myöntää myös sen, että ajoittain henkilöstön johtaminen voi jäädä liian vähälle huomiolle hänen keskittyessä asioiden johtamiseen.

Hän yrittää petrata tätä uudessa roolissaan. Alaisia ajatellen hän pitää työhuoneensa oven lähes aina auki. Ja kahvitauoille hän suuntaa hovioikeuden kahvihuoneeseen päästäkseen juttelemaan muiden kanssa.

Siellä puheenaiheet voivat lipsahtaa myös siviilielämän intohimoihin. Harrastuksista rakkaita ovat luontoon liittyvät asiat, kuten metsänhoito, kalastus ja marjastus.

Presidentillä on eri elämänaloilla toimivista ja eri ikäisistä ihmisistä koostuva kaveripiiri, jonka kanssa hän sparraa ajatuksiaan ja urheilee.

Ounasvaaran mies saa halutessaan aina seuraa pyörälenkille tai ladulle.

Hiihto on mielilaji, tietenkin.

Fakta

Kuka johtaa?

Jyrki Samuli Kiviniemi

Syntynyt 10.2.1960 Kemijärvellä.

Valmistui oikeustieteen kandidaatiksi vuonna 1985.

Varatuomariksi vuonna 1987.

Työskenteli viskaalina Itä-Suomen ja Rovaniemen hovioikeuksissa vuosina 1987-1991.

Käräjätuomarina Rovaniemen tuomiokunnassa ja käräjäoikeudessa vuoteen 2009 saakka.

Työskenteli määräaikaisena laamannina Lapin käräjäoikeudessa Sodankylässä 2008-2009 ja Kemi-Tornion käräjäoikeuden laamannina vuosina 2010-2013.

Toimi Lapin käräjäoikeuden laamannina vuodet 2013-2022.

Nimitettiin Rovaniemen hovioikeuden presidentiksi 1.8.2022.

Toiminut muun muassa käräjäoikeustuomarit ry:n puheenjohtajana ja hallituksessa ja Tuomariliiton hallituksessa.

Työskennellyt puheenjohtajana useissa oikeusministeriön asettamissa työryhmissä.

Tuomioviraston johtokunnan jäsen.

Vaimo, kaksi lasta ja kolme lastenlasta.

Kuuntelee perjantai-iltaisin Radio Suomesta Puhelinlankojen laulua.

Lukee dekkareita ja sotahistoriaa.