Pääkirjoitus
Tilaajille

Elpymispaketista jälkipyykkiä – kauhukuvien sijaan on hyvä muistaa, että paketilla Eurooppaa nostetaan koronakriisin jälkeen jaloilleen

Elpymispaketista ja EU:n perussopimuksista on eduskunnassa luvassa rapsakkaa keskustelua. Kauhukuvien viljelyn keskellä on syytä muistaa, että elpymispaketti on kokonaisuus, jolla Eurooppaa nostetaan koronakriisin jälkeen takaisin jaloilleen.

Pääministeri Sanna Marin saa eduskuntakauden alkaessa vastattavakseen keskustelun heinäkuussa Eurooppa-neuvoston kokouksessa sovitusta jättimäisestä elpymispaketista. Kesken kesän asiaa ei vielä käsitelty loppuun, vaan oppositio odottaa innolla jälkipyykkiä.
Pääministeri Sanna Marin saa eduskuntakauden alkaessa vastattavakseen keskustelun heinäkuussa Eurooppa-neuvoston kokouksessa sovitusta jättimäisestä elpymispaketista. Kesken kesän asiaa ei vielä käsitelty loppuun, vaan oppositio odottaa innolla jälkipyykkiä.
Kuva: JOHN THYS / POOL

Suomi on  kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän vankkumaton kannattaja. EU-johtajien heinäkuussa sopiman monivuotisen rahoituskehyksen oheen on koronakriisin oloissa sorvattu kertaluonteiseksi tarkoitettu elpymisrahasto, joka on herättänyt keskustelun siitä, minkälaisen sääntöpohjaisuuden varaan EU viime kädessä rakentuu.

Presidentti Sauli Niinistö käytti presidentillistä puheoikeuttaan ilmaisemalla suurlähettiläspäivillä elpymispakettia sivuten huolensa siitä, että EU:n perussopimusten säännöistä huolimatta taloudenpidon periaatteet ovat liudentuneet. Sitä myöten uusista tulkinnoista olisi tullut uusia sopimuksia.

Historiallisen tauti- ja talouskriisin oloissa euroalueen vakaus- ja kasvusopimuksen velkaantumisrajat on pantu väliaikaisesti hyllylle, Euroopan keskuspankki on ostanut jäsenmaiden velkakirjoja ja nyt EU-budjettia aiotaan rahoittaa yhteisellä lainarahalla. Kriisin varjolla ja brexit-tunnelmissa EU:ta on epäilemättä viety tarkoituksellisesti yhteisen velan ja yhteisten verojen suuntaan. Varsinaiseen liittovaltioon on kuitenkin pitkä matka. Se vaatisi institutionaalisia muutoksia ja perussopimusten uudistamista.

Presidentti kantaa huolta siitä, mitä tapahtuisi, jos samankaltaiset tulkinnat ulottuisivat EU:n ulkosuhteisiin. Tämä on tärkeää, sillä  sisämarkkinoiden ohella EU on Suomen tärkein viitekehys ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) on korostanut  hätäpaketin poikkeuksellisuutta, kertaluonteisuutta ja ehdollisuutta. Elpymispaketti on kokonaisuus, jossa Eurooppaa nostetaan jaloilleen koronakriisin jälkeen.  Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) on muistuttanut, että unioni on heikkouden sijaan vahvistunut, kun se historiallisen tauti- ja talouskriisin keskellä on pystynyt osoittamaan yhtenäisyyttä.

Elpymisvälineen saaman arvostelun keskellä on muistettava, että Suomen pääministereillä ei ole ollut tapana asettua EU-kriiseissä neliraajajarrutukseen, vaan he ovat vaikeissa oloissa pyrkineet kansallisesti parhaaseen lopputulokseen.

Elpymispaketista ja EU:n perussopimuksista on eduskunnassa luvassa rapsakkaa keskustelua heti alkusyksystä. Perussuomalaiset ovat ottaneet tavoitteekseen elvytyspaketin kaatamisen eduskunnassa. Kristillisdemokraatit ovat samoilla linjoilla ja ovat lisäksi väläyttäneet mahdollista uutta kansanäänestystä EU-jäsenyydestä (HS 26.8.).

Perussuomalaiset tähyilevät kokoomuksen ja hallituspuolue keskustan suuntaan löytääkseen samanmielisiä. Perustuslakivaliokunnan kanta asiassa on ratkaiseva ja sitä odotellaan.

Kriisin keskellä jäsenmaiden yhdessä tekemät ratkaisut näyttävät, mikä on mahdollista ja mikä ei. Poikkeuksellisessa kriisitilanteessa tehdyistä ratkaisuista ei pidä luoda apokalyptisiä kauhukuvia.

Keskeistä on se, että EU pystyy luoviin ratkaisuihin, joilla maanosaa luotsataan eteenpäin. Suomen intressit EU:ssa kiteytyvät toimiviin sisämarkkinoihin, vapaakauppaan ja vakaaseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.