Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Elä­ke­läi­set ovat sään­nöl­li­sin vä­li­ajoin päät­tä­jien sääs­tö­jen koh­tee­na

Valtiovarainministeriö Mika Niemelän johdolla on kirjannut esityksessään tulevalle hallituskaudelle noin 400 kohdan buffettipöydän, jolla tavoitellaan 8–11 miljardin sopeutusta julkisiin menoihin. Tarjolla on niin menojen leikkauksia kuin verojen korotuksia. Näistä eri puolueet valkkaavat sopivimmat oman puolueensa vaalikassiin äänestäjille jaettavaksi.

VVM:n ja useiden puolueiden kärkikohteeksi on noussut eläkeläiset, hyljeksitty väestöryhmä, joka jätetään päätöksenteon, taloudellisen hyvinvoinnin ja sosiaalisen arvostuksen ulkopuolelle. Eläkeläiset katsotaan syyllisiksi valtiotalouden suureen julkiseen velkaan.

Valaistaanpa hieman asiaa. Meillä maksettuja työeläkkeitä tarkistetaan vuosittain niin sanotulla työeläkeindeksillä, jonka kautta pyritään turvaamaan myös eläkeläisten ostovoimaa. Työeläkeindeksi koostuu kahdesta osasta, 20 prosenttia indeksin muutoksesta johtuu sovituista palkankorotuksista ja 80 prosenttia hintojen muutoksesta, eli inflaatiosta.

VVM.n Niemelä ja muutamat puolueet hehkuttavat eläkkeiden indeksijäädytystä, viimeisin taidettiin tehdä 2018. Esityksessä lähdetään siitä, että jäädytys koskisi koko vaalikautta ja tavoitteena noin kahden miljardin euron säästöt.

Olemme hiljainen, väsynyt ja työn uuvuttama sairasteleva kansanosa.

On laskettu, että noin kymmenen prosentin leikkaus vaalikaudella eläkkeisiin vaikuttaisi seuraavat kaksi vuosikymmentä pienentävästi, eli niin kauan kuin nykyiset eläkkeet olisivat maksussa.

Erilaisia eläkkeitä maksetaan vuosittain noin 37 miljardin edestä, joista eläkeyhtiöiden varoista noin seitsemän miljardia, suoraan työeläkemaksuista (työnantajien ja työntekijöiden maksuja) 25 miljardia sekä valtion maksamia eläkkeitä noin viisi miljardia euroa. Valtio maksamia eläkkeitä ovat kansaneläke, takuueläke ja muutamien marginaaliryhmien eläkkeet.

Mitä huomaamme? Indeksijäädytys kyllä pienentäisi eläkkeitä, mutta säästöt jäisivät eläkejärjestelmän sisälle. Vuonna 2025 eläkeyhtiöiden sijoitusten tuotto oli noin 20 miljardia euroa. Keskusteluissa on ollut ratkaisu, jossa työeläkemaksuja pienennettäisiin ja vastaavasti ansiotuloverotusta kiristettäisiin, jonka kautta indeksijäädytyksen hyödyt saataisiin valtion kassaan. Eläkeläisten verotushan on jo nyt kireämpi kuin palkansaajien.

Eläkeyhtiöiden sijoitusten tuotot ovat lailla suojattu, tulevat veronalaisiksi vasta maksettujen eläkkeiden kautta. Voisiko tilapäinen sijoitustuottojen verotus olla ratkaisu eläkkeiden osalta? Eläkeyhtiöiden varat tänä päivänä ovat noin 300 miljardia euroa, tuskin toimenpide vaarantaisi myöhempiä eläkkeitä, ikäluokat pienevät.

Eläkeläiset ovat säännöllisin väliajoin päättäjien säästöjen kohteena. Olemme hiljainen, väsynyt ja työn uuvuttama sairasteleva kansanosa. Poliitikot vakuuttavat puheissaan ennen kevään eduskuntavaaleja olevansa koskematta eläkeläisiin, mutta vaalien mentyä päteminen ja julkisuus haetaan eri areenoilta. Mutta mehän sen valinnan teemme.

Martti Leskelä

Kiiminki