Yrittäjän tarina: Ou­lu­lai­nen Risto Hoik­ka­nie­mi vastasi pu­he­luun, joka johti kon­kurs­siin ja mil­joo­na­vel­koi­hin

Koti: Vauva pani ou­lu­lai­sen Kar­ja­lan perheen huo­ne­jär­jes­tyk­sen uusiksi

Keskoset: Ii­läi­nen Vera Tur­ti­nen painoi syn­tyes­sään vain 500 grammaa

Mainos: Jakajaksi Kaleva Mediaan – tutustu ja hae tästä

Eläimet hyö­dyn­tä­vät tois­ten­sa te­ke­mi­siä pää­tök­sen­teos­sa enemmän kuin tähän men­nes­sä on luultu, ker­to­vat tut­ki­muk­set

Tutkijat ovat käyttäneet tutkimuksessa muun muassa talitiaisia.
Tutkijat ovat käyttäneet tutkimuksessa muun muassa talitiaisia.
Kuva: Oulun yliopisto

Eläimet havainnoivat toisiaan ja käyttävät toistensa käyttäytymistä päätöksenteon pohjana.

Oulun yliopiston tutkimusryhmä on selvittänyt eläinten konsepti- ja käsiteoppimista, joiden on pitkään ajateltu olevan vain ihmisten ominaispiirteitä.

Yksilöt havainnoivat toisiaan ja arvioivat, kenen käyttäytymistä kannattaa kopioida ja kenen käyttäytymistä puolestaan välttää. Päätöksenteko voi koskea esimerkiksi ravinnonsaantia tai pesäpaikkaa. Havainnointia voi olla saman lajin sisällä mutta myös lajien välillä.

– Aiemmissa tutkimuksissamme olemme havainneet esimerkiksi, että kirjosiepot käyttävät talitiaisten pesäpaikkoja hyväksi omassa päätöksenteossaan, kertoo Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Reetta Hämäläinen.

Valikoivalla informaation käytöllä voi olla kauaskantoisia seurauksia jälkeläistuottoon ja sitä kautta lajien ekologiaan ja evoluutioon. Lajien elintavat voivat samankaltaistua tai eriytyä, riippuen siitä, millaisiin päätöksiin toisen käytös johtaa.

– Lajienvälinen valikoiva sosiaalinen informaation käyttö -hypoteesi haastaa nykyisen kilpailuteorian. Hypoteesi ennustaa, että informaatiota hyödyntävän lajin ja informaationlähteen ominaisuudet voivat joko samankaltaistua tai erilaistua informaationlähteen menestyksestä riippuen, kuvaa Oulun yliopiston dosentti Olli Loukola.

Tähän mennessä tutkimusryhmä on havainnot käytöstä linnuilla ja mehiläisillä, mutta se on todennäköisesti luultua yleisempää koko eläinkunnassa. Eläinten kyky hyödyntää informaatiota voi selittää muun muassa sen, miksi keskenään kilpailevat lajit esiintyvät samoilla elinalueilla.

Oulun ja Jyväskylän yliopistojen sekä Luonnonvarakeskuksen tutkijat kertovat löydöksistä tuoreessa tieteellisen tutkimuksen katsauksessaan.