Juhlat paranevat, kun väki vähenee, todetaan vanhassa sanonnassa. Tunnetun ilmiön mukaan joukon yhtenäisyyttä edistää valikoivuus; joukko on tiiviimpi, kun kaikkia ei oteta mukaan. Sisäpiiriin päässyt ja sen ulkopuolelle joutumista pelkäävä sitoutuu ryhmään. Tähän perustuvat monet syrjinnän muodot yhteisöissä, kuten esimerkiksi työpaikoilla, harrastuspiireissä, naapurustossa ja oppilaitoksissa. Tapahtuuko näin kirkossakin?

Seurakuntavaaleissa otamme kantaa siihen, kuuluuko kirkko pienelle, itsensä ydinjoukoksi määrittelevälle ryhmälle, vain onko kirkkomme kansankirkko, joka välittää lempeää armoa ja lähimmäisenrakkautta kaikille.