Dia­ko­nia-am­mat­ti­kor­kea­kou­lu kehitti mallin, jolla Oulun ruo­ka­hä­vik­kiä saa­tai­siin hyö­dyn­net­tyä pa­rem­min – "Ou­lu­lai­nen hävikki muo­dos­tuu lähinnä vä­hit­täis­kau­pan ja ra­vin­to­loi­den sekä kou­lu­jen hä­vik­ki­ruuas­ta"

Oulun Prikka -nimeä kantavan hankkeen keskeinen johtopäätös on, että keskittämällä hävikkiruuan keruu, varastointi ja jakelu yhteiseen logistiikkamalliin saataisiin hävikki hyödynnettyä ja jaeltua ruoka-avuksi nykyistä tehokkaammin.

Banaanit muodostavat yhden suurimmista kauppojen hävikkiin menevistä tuotteista. Vaikka banaanit ovat täysin syömäkelposia, mustat pilkut karkoittavat ostajat, vaikka ne ovat silloin makeimmillaan. Arkistokuva.
Banaanit muodostavat yhden suurimmista kauppojen hävikkiin menevistä tuotteista. Vaikka banaanit ovat täysin syömäkelposia, mustat pilkut karkoittavat ostajat, vaikka ne ovat silloin makeimmillaan. Arkistokuva.
Kuva: Jarmo Kontiainen

Diakonia-ammattikorkeakoulu on kehittänyt mallin, jolla ruokahävikki saataisiin keskitetysti talteen ja hyödynnettyä ruoka-apuna.

Oulun Prikka -nimeä kantavan hankkeen keskeinen johtopäätös on, että keskittämällä hävikkiruuan keruu, varastointi ja jakelu yhteiseen logistiikkamalliin saataisiin hävikki hyödynnettyä ja jaeltua ruoka-avuksi nykyistä tehokkaammin.

Hankkeen tavoitteena on saada aikaan osallisuutta lisäävää toimintaa ruokajonojen tilalle ja rinnalle.

Ylijäämäruuan keruu tapahtuisi keskitetysti kaupoista, tukuista ja muilta satunnaisilta lahjoittajilta. Keskitetyn mallin toteutumismahdollisuuksia kartoitetaan parhaillaan.

– Edellytykset toteutukselle ovat selkeästi olemassa. Mallin hyöty tulee siitä, että saamme tätä kautta keskitetyn hävikkiruuan jaon toimimaan myös Oulussa, kuten Vantaalla ja Tampereella, yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka Oulun kaupungilta sanoo tiedotteessa.

Logistiikkamallin suosittamisen ohella hanke on kerännyt tietoa hävikkiruuan toimijoista ja hävikin määristä Oulussa. Hankkeessa mukana olleet yllättyivät siitä, että hävikkiruuan määrä Oulussa oli vähäistä verrattuna Etelä-Suomen kaupunkeihin.

– Oulussa ei ole elintarviketeollisuutta eikä monia tukkuja, joista hävikkiä jäisi. Oululainen hävikki muodostuu lähinnä vähittäiskaupan ja ravintoloiden sekä koulujen hävikkiruuasta, projektipäällikkö Nina Niemelä Diakista arvioi.

Vaikka määrä on etelään verrattuna vähäinen, hävikkiä syntyy Oulussakin vuositasolla tonneittain. Hyödynnettävissä olevaa hävikkiä kertyy Oulussa 4100–7000 ostoskärryllistä vuodessa. Hankkeen tuloksia kokoavan infograafin mukaan euroissa summa vastaa 20 000 euroa viikossa ja yli miljoonaa euroa vuodessa.

– Koronapandemia on vaikeuttanut huomattattavasti ruoka-avun keruuta ja toimitusta, millä on ollut vaikutusta monen ihmisen toimeentuloon ja ruokakaapin sisältöön. Keskitetty malli lisäisi kaupungin huoltovarmuutta, henketyöntekijä Pilvi Sauvola diakonissalaitoksen säätiöltä sanoo.