Datakeskustyömaan hakkuut ja niihin liittyvät menettelylliset epäselvyydet Muhoksella ovat herättäneet huolta ja kysymyksiä datakeskusinvestointien vesivastuullisuudesta Oulujoella. Oulujoen vesistöalueen vesistövisio on luotu yhdistämään alueen vesiensuojelulliset, virkistykselliset ja elinvoimaisuuden tavoitteet ja sen toimeenpanossa pyritään muun muassa kytkemään elinkeinojen vesivastuullisuus kuntien käytännöiksi.
Oulujokeen samean ruskeana laskeva Muhosjoki on yksi vesistövision prioriteettikohteista. Sen valuma-alueelle sijoittuu osittain myös Googlen datakeskushanke.
Vesistövisiotyössä pyritään parantamaan Muhosjoen vedenlaatua ja uoman elinympäristöjä alueen yksityisten maanomistajien, viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistyöllä, ProAgria Pohjois-Suomen koordinoimana. Muhosjoen arvoa lisää sen potentiaali virtavesikutuisten vaelluskalojen lisääntymis- ja elinympäristönä.
Oulujoen-Iijoen vesienhoidon tuoreimmassa alustavassa ekologisen tilan arviossa Muhosjoki luokitellaan tyydyttävään tilaan. Valuma-alueen maa- ja metsätalouden on todettu vaikuttavan keskeisesti veden laatuun. Kaiken maankäytön huolellinen suunnittelu ja vesistöhaittoja minimoivat vesiensuojelurakenteet ovat alueella ensiarvoisen tärkeitä. Vesistövisio tukee ja täydentää lakisääteistä vesienhoitotyötä, jolla toteutetaan EU:n vesipuitedirektiivin velvoitteita vesien hyvän tilan saavuttamiseksi.
Maankäytönsuunnittelulla on, ympäristöllisen lupaharkinnan ohella, oikeudellisesti tärkeä rooli vesien tilan kielletyn heikentämisen ehkäisemisessä. Sitä korostaa myös korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätös KHO 2026:31, koskien Kemijokea ja Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaa.
Ratkaisun mukaan vesienhoidon suunnittelun tuottama selvitysaineisto on otettava kaavoituksessa asianmukaisesti huomioon. Kaavoituksessa on varmistuttava siitä, ettei hyväksyttävä kaavaratkaisu estä vesimuodostumakohtaisen sitovan tilatavoitteen saavuttamista. Tämä puolestaan edellyttää vesistövaikutusten tunnistamista riittävän varhaisessa vaiheessa ympäristövaikutusten arvioinnissa ja muissa suunnittelumenettelyissä.
Kunnilla olisi kaavoittajina ja maanomistajina mahdollisuus nykyistä vaikuttavammin edistää vesien tilan parantamista. Kaavoittajana kunta toimii lakisääteisen suunnittelun ja kaavojen sisältövaatimusten puitteissa. Maanomistajana kunta voi vaikuttaa omien maa-alueidensa käytön, kunnostusten ja vesiensuojelutoimien kautta. Perustyötään kunta voi täydentää osallistumalla aktiivisesti vesistövision yhteistoimintaan.
Datakeskusinvestointien määrä Oulujoella korostaa tarvetta tarkastella niiden vesivastuullisuutta myös alueellisesta näkökulmasta. Vesistövisiotyöhön osallistuminen on yrityksille mahdollisuus yksittäisten vesistötekojen sijaan osallistua laajempaan strategiseen vesivastuullisuustyöhön. Vesivastuullisuuden perustana on kuitenkin aina lainsäädännön vaatimusten täyttäminen.
Saara Österberg
Oulujoen vesistökoordinaattori, Kajaanin ammattikorkeakoulu
ympäristöoikeuden väitöskirjatutkija, Itä-Suomen yliopisto