Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Céline Dion ja Erkki Lii­ka­nen oi­val­si­vat saman – mu­siik­ki puhuu kieltä, jota kaikki ym­mär­tä­vät

Herkistyin, kun kuuntelin uudelleen Céline Dionin esityksen Edith Piafin kappaleesta Hymne à l’amour Pariisin olympialaisten avajaisissa. Dion laulaa Eiffelin tornista, Euroopan sydämestä, hymnin rakkaudelle paikalla olevalle yleisölle sekä televisiolähetyksen ja striimien kautta koko maailmalle.

Laulun sanoma on ajaton: vain rakkaudella on merkitystä. Rakkaus ei tunne rajoja, kansallisuuksia eikä valtioita. Jos rakastaa, millään muulla ei lopulta ole väliä.

Samaan aikaan on vaikea olla ajattelematta ristiriitaa tämän viestin ja uutisvirtaamme hallitsevien konfliktien välillä. Pariisin Trocadéron puistossa olympialaisten avajaisia seurasivat sulassa sovussa valtionpäämiehet eri puolilta maailmaa. Samaan aikaan muun muassa Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa jatkuu edelleen, ja uusimpana uudet hyökkäykset Lähi-idässä.

Vielä lapsuudessani 2000-luvulla rauha Euroopassa tuntui itsestäänselvyydeltä. Euroopan unionin alkuperäinen ajatus rauhanprojektina tuntui etäiseltä. Nyt tuo ajatus on jälleen ajankohtainen. Sotien ja populismin aikojen Euroopassa läntisiin arvoihin, demokratiaan, ihmisoikeuksiin ja oikeusvaltioon, sitoutuneiden maiden on entistä tärkeämpää tiivistää rivejään vapauden ja rauhan puolustamiseksi sekä vauraan Euroopan rakentamiseksi.

Suomessa elämme vapaassa maassa rauhan aikaa. Meillä on rajattomat mahdollisuudet rakentaa omaa elämäämme. Silti tätä ei voi pitää täysin itsestäänselvyytenä. Länsimaissakin haastetaan oikeusvaltiota sekä vapaan tieteen ja taiteen edellytyksiä – mielen vapautta. Siksi on tärkeää löytää erottavien tekijöiden sijaan niitä asioita, jotka yhdistävät meitä.

"Länsimaissakin haastetaan oikeusvaltiota sekä vapaan tieteen ja taiteen edellytyksiä – mielen vapautta."

Musiikki on yksi niistä. Se ylittää rajat helpommin kuin politiikka. Se on kieli, jota ei tarvitse kääntää – kaikki ymmärtävät sen heti. Näin on myös Erkki Liikanen muistellut EU-komissaarivuosiaan: Euroopan pääkaupungeissa keskustelu jatkuu usein aivan eri tavalla konserttisalin jälkeen kuin kokoushuoneessa. Yhteinen musiikkielämys avaa ihmisiä toisilleen.

Kulttuurin yhdistävä voima näkyy myös symbolisissa hetkissä. Pariisin Notre-Damen katedraalin tuhoisan palon ja mittavien korjausten jälkeiset uudelleenavajaiset joulukuussa 2024 kokosi yhteen maailman johtajia Ranskan presidentti Emmanuel Macronin johdolla. Paikalla oli muun muassa Yhdysvaltain silloin vastavalittu presidentti Donald Trump. Suomea edustivat tasavallan presidentti Alexander Stubb ja tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala. Tällaisiin hetkiin tiivistyy kulttuurin yhdistävä vaikutus.

Tätä samaa ajatusta elävät todeksi myös Oulun Musiikkijuhlat. Tuomme Ouluun korkeatasoisia ja monipuolisia musiikkiesityksiä. 36-vuotisten perinteiden ja vahvojen pohjoisten juurien ansiosta olemme laadustaan tunnettu festivaali koko Suomelle.

Tämän vuoden Musiikkijuhlia vietetään 9.–22. maaliskuuta. Ohjelmistossamme ovat muun muassa Sointi Jazz Orchestran ja Hassan Maikalin avajaiskonsertti, Yonan ja Oulu Sinfonian yhteiskonsertti sekä BBC:n kamarimusiikkipalkinnon voittanut Sitkovetsky Trio. Tervetuloa kokemaan festivaali ja tutustumaan koko ohjelmaan.

Eiffel-tornista Céline Dion lauloi hymnin rakkaudelle. Musiikki voi murtaa muureja, rakentaa rauhaa ja ylittää vuoria, rajoja ihmisten sydämissä, jotka muuten jäisivät ylittämättä. Kulttuuri yhdistää ihmisiä ja parhaimmillaan se voi myös muuttaa maailmaa.

Aleksanteri Kekonen

Oulun musiikkijuhlasäätiön hallituksen puheenjohtaja, varavaltuutettu (kok.), Oulu