Ylipäähän, yhteen Lumijoen sivukylistä, on kasaantunut kunnan kokoon nähden hämmästyttävä määrä yrityksiä. Jos ei nyt joka toisessa, niin ainakin joka seitsemännessä talossa pyöritetään bisnestä.
Kunnassa on yhteensä noin 70 yritystä ja niistä kymmenesosa on Ylipäässä. Kunnan nuorin yrittäjäkin, 13-vuotias Eerik Pernu kioskeineen, löytyy Ylipäästä.
Uusien työpaikkojen syntyminen ja entisten säilyminen on jokaisen kunnan toiveissa. Lumi-joellakin on haku päällä suuntaan jos toiseen, vaikka päättäjät eivät tähän hätään tohdi taloudellisia satsauksia luvatakaan yrittäjien tueksi.
Ensin on selvittävä kahdesta suuresta investoinnista, koulun laajennuksesta ja kirjaston rakentamisesta, kuuluu valtuustoryhmistä kuin yhdestä suusta.
Metallialan yritys tyhjään navettaan
Ylipäähän, kilometrien metsätaipaleen taakse, yrityksiä on syntynyt kuin itsestään. Sen suurempaa syytä kylän yritteliäisyyteen ei osata kertoa, vaikka ilmiö on kyllä seudulla noteerattu.
"Kai täällä vaan ollaan niin yrittäjähenkisiä", arvioi tuorein tulokas Jarkko Koivula, joka aloittelee metallialan yritystä kotitilansa tyhjäksi jääneessä navetassa.
Perheessä on tapahtunut yritysmielessä sukupolvenvaihdos, sillä Jarkko Koivulan äiti Kaarina Koivula lopetti juuri tilalle pitkään toimineen mattokutomon.
Toisaalta sähköpostit ja internet mahdollistavat sen, että tuotteita voi markkinoida sujuvasti mistä tahansa. "Kunhan vaan tuotteen laatu on kohdallaan", huomauttaa Koivula.
Kunnon tie
toiveissa
Valmiit tuotteet ja raaka-aineet eivät sentään vielä kulje internetin avulla, niitä varten tarvitaan kunnon tiet. Koivulan lisäksi moni muukin kylän yrittäjä toivoo Ylipääntielle pikaisesti päällystystä. Vaikkei päällystäminen kunnan velvollisuus olisikaan, pitäisi sen jaksaa muistuttaa tielaitosta asiasta ja kenties itsekin jollain tavoin siihen osallistua.
Kunnan yrittäjille tarjoamaa asiantuntija-apua Koivula kehuu erinomaiseksi, mutta paukkuja pitäisi saada vielä lisää. Koivulan mielestä kunnan rahat menevät hukkaan Oulun seudun yrityspalvelukeskuksessa, sama summa voitaisiin käyttää suoraan Lumijoella.
"Varsinkin nuorille yrittäjille pitäisi olla enemmän teknistä neuvontaa, mieluummin vielä täysin maksutta."
Saunan lauteita valmistavan Lumilaude Oy:n vetäjän Antti Braggen toivomuslistalla tien asvaltointi on myös etusijalla.
"Laajakaistayhteyshän me pienen taistelun jälkeen saatiin ja kun vielä saataisiin tuo tie, niin olisi hieman mukavampi käskeä asiakkaitakin käymään. Hävettää, kun nyt joutuu ajamaan seitsemän ja puoli kilometriä tuommoista kuravellitietä."
Braggen yritys työllistää tällä hetkellä kuusi työntekijää ja hommia paiskitaan kahdessa vuorossa. Paineita laajentamiseen olisi ja sitä myötä myös työntekijöiden lisäämiseen. "Se on kuitenkin selvää, ettei lisää kannata investoida, ennen kuin tie saadaan kuntoon."
Bragge ymmärtää, että kirjaston ja koulukeskuksen maksamisessa on nyt selviämistä, eikä hänkään kunnalta ihmeitä odota. Kaikkien lumijokisten yrittäjien puolesta hän silti toivoo, että erilaista asiantuntija-apua pystyttäisiin tarjoamaan vielä nykyistäkin enemmän.
Byrokratian, ei välttämättä kuitenkaan kunnan, joustamattomuutta ihmettelee vihannes- ja marjanviljelyyn erikoistunut Ritva Lettovaara. Hän työllistyy omassa yrityksessään puoliksi, talvet Lettovaara käy Oulussa töissä. Kolmeksi kesäkuukaudeksi hän voisi tarjota myös yhden tai kaksi lisätyöpaikkaa, jos saisi siihen työllistämistukea.
"Ei kuulemma onnistu, kun en ole tässä päätoimisesti."