Pääkirjoitus

Bio­kaa­su­lai­tok­set vaa­ran­tu­vat, jos hal­li­tus puuttuu ben­sa­krii­sis­sä ja­ke­lu­vel­voit­tee­seen

Suomeen on vireillä nelisenkymmentä biokaasulaitosta, joista tähän mennessä suurin valmistui elokuussa Etelä-Pohjanmaalle Nurmoon. Biokaasulaitokset helpottavat maatalouden kriisiä ja tukevat liikenteen vihreää siirtymää. Polttoaineiden jakeluvelvoiteprosentin alentaminen vaarantaisi investointeja biokaasuun.
Suomeen on vireillä nelisenkymmentä biokaasulaitosta, joista tähän mennessä suurin valmistui elokuussa Etelä-Pohjanmaalle Nurmoon. Biokaasulaitokset helpottavat maatalouden kriisiä ja tukevat liikenteen vihreää siirtymää. Polttoaineiden jakeluvelvoiteprosentin alentaminen vaarantaisi investointeja biokaasuun.
Kuva: Tomi Kosonen / Arkisto

Polttoaineiden korkeat hinnat kurjistavat ankarasti kuljetusyrityksiä, samoin tavallisten autoilijoiden lompakkoa. Petteri Orpon (kok.) hallitus etsii kuumeisesti ratkaisua, joka helpottaisi nopeasti bensakriisiä. Yhtenä vaihtoehtona on väläytetty jakeluvelvoitteen väliaikaista alentamista.

Jakeluvelvoite koskee tieliikennepolttoaineiden jakelijoita. Niiden täytyy lisätä polttoaineisiin 19,5 prosenttia kalliimpia uusiutuvia polttoaineita. Jakeluvelvoitteella pyritään vähentämään ympäristölle haitallisten fossiilisten polttoaineiden käyttöä liikenteessä.

Jakeluvelvoitteeseen ei tule puuttua, koska siitä seuraa ilmastokriisille haitallisia vaikutuksia. Jos jakeluvelvoitetta höllätään, puhtaan energian investoinnit vaarantuvat. Aivan erityisesti tämä koskisi biokaasulaitoksia, joita rakennetaan nyt maatalousvaltaisille alueille, kuten Pohjois-Pohjanmaalle.

Biokaasulaitokset käyttävät raaka-aineenaan maatalouden lietelantaa, kasvijätettä sekä elintarviketeollisuuden biojätettä. Biokaasutuotannon toivotaan helpottavan maatalouden kannattavuuskriisiä, kun tilat saavat uutta tuloa energian myynnistä. Tätä kehitystä väliaikaisellakaan jakeluvelvoitteen laskulla ei kannata murentaa.

Nesteytetty biokaasu yleistyy dieselin vaihtoehtoisena käyttövoimana kuorma-autoissa. Biokaasun kysyntä kasvaa raskaan liikenteen ohella myös meriliikenteessä. Rekat tai laivat eivät sähköisty samaa tahtia kuin tarjolle tulevat uudet henkilöautot.

Jos hallitus päätyisi alentamaan jakeluvelvoitetta, kuljetusyritykset alkaisivat jarrutella kaasukalustoon siirtymistä. Tämä taas hidastaisi biokaasulaitosten rakentamista. Koko Suomeen on vireillä ainakin nelisenkymmentä biokaasuhanketta, joista suurin osa tuottaa lopputuotteenaan nimenomaan liikennebiokaasua.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK esitti maanantaina näkemyksiään polttoaineiden hintakriisiin. EK:n mukaan jakeluvelvoitteen alentaminen vaikuttaisi bensan ja dieselin pumppuhintoihin hitaasti. Joidenkin arvioiden mukaan bensan hinta laskisi vasta ensi keväänä ja silloinkin enimmillään 27 senttiä litralta, jos 19,5 prosentin jakeluvelvoite käännettäisiin nyt nollaan.

Yksi syy bensakriisiin on riippuvuus fossiilienergiasta. Siksi Suomessa on järkevää tukea investointeja, jotka lisäävät vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä liikenteessä. Samalla ne auttava ilmastonmuutoksen hillintää.

Kansalliset keinot vaikuttaa bensan hintaan ovat rajalliset. Joitakin vaihtoehtoisia tapoja alentaa hintoja löytyy, mutta poukkoilevaksi kansallinen bensapolitiikka ei saa muuttua. Yritykset ja kansalaiset kaipaavat ennustettavuutta, jotta liikenteeseen uskalletaan investoida pitkällä tähtäimellä.

Yksi vaikuttava keino hintakriisiin saattaisi olla ammattidieselin käyttöönoton nopeuttaminen. Ammattidiesel-järjestelmässä osa dieselin polttoaineverosta palautetaan kuljetusyrityksille.

Jos autoilevien kansalaisten liikennekuluja halutaan helpottaa nopeasti, hallitus voisi korottaa työmatkakulujen verovähennysoikeutta. Viime kädessä jakelijayhtiöt Suomessa ratkaisevat pumppuhinnat, joten katse on syytä kääntää myös niiden kilpailutilanteeseen ja katteisiin.