Pääkirjoitus

Ben­sa­po­pu­lis­mi pal­jas­tuu vain hal­pa­hin­tai­sek­si pu­heek­si – valtion on vaikea korjata mark­ki­naa

Rovaniemeläinen Lapin Kansan lukija lähetti kuvan autojonosta bensa-asemalla Ruotsin Haaparannassa maanantaina 6. heinäkuuta. Ruotsin hallitus laski heinäkuun alusta lähtien bensan valmisteveron 14 senttiin, kun se Suomessa on 68 senttiä. Ruotsissa bensa on pumpulla jopa 80 senttiä halvempaa kuin Suomessa.
Rovaniemeläinen Lapin Kansan lukija lähetti kuvan autojonosta bensa-asemalla Ruotsin Haaparannassa maanantaina 6. heinäkuuta. Ruotsin hallitus laski heinäkuun alusta lähtien bensan valmisteveron 14 senttiin, kun se Suomessa on 68 senttiä. Ruotsissa bensa on pumpulla jopa 80 senttiä halvempaa kuin Suomessa.
Kuva: Laggis / Lapin Kansan lukija

Suomalaiset jonottavat nyt halpaa bensaa länsirajalla Ruotsin puolella. Ysivitonen maksaa Ruotsissa 60 senttiä ja paikoin jopa 80 senttiä vähemmän kuin Suomessa. Suuri hinnanero johtuu bensan erilaisesta verotuksesta maiden välillä.

Ruotsin hallitus ryhtyi keväällä torjumaan Iranin sodan aiheuttamaa korotuspainetta polttoaineiden hintoihin. Ruotsi laski bensan valmisteveron EU:n direktiivin säätelemään minimitasoon, noin 36 senttiin litralta.

Sen jälkeen Ruotsi hankki vielä EU:n komissiolta poikkeusluvan laskea valmistevero 14 senttiin. Alennus on väliaikainen heinäkuun alusta syyskuun loppuun. Suomessa bensan valmistevero on 68 senttiä eli 54 senttiä Ruotsia korkeampi.

Myös Norjassa kevennettiin polttoaineverotusta väliaikaisesti. Lapin hintoihin verrattuna bensaa saa kalliiksi tiedetystä Norjasta nyt parikymmentä senttiä halvemmalla.

Ruotsi ja Norja ajoittivat korjausliikkeet polttoaineveroihin osuvasti kysynnän huippukauteen, jolloin maanteillä ajetaan eniten pitkiä lomamatkoja. Suomen hallitus kevensi jo vuoden alussa bensiinin ja dieselin verotusta, mutta vain vähäisen. Veronkevennyksen vaikutus oli 2,4–2,7 senttiä litralta.

Ruotsin valtiontalous on paremmassa kunnossa kuin Suomen, joten Ruotsin on vara laskea veroja kansalaisten ostovoiman turvaamiseksi, vaikka valtion verotulot samalla vähenisivätkin. Silti Orpon hallituksen toiselta päähallituspuolueelta perussuomalaisilta pitää viimeistään nyt kysyä, missä viipyy vaalilupaus tarjota suomalaisille "euron bensaa".

Bensan hintaa nostaa jonkin verran jakeluvelvoite, jolla lisätään biopolttoaineiden myyntiosuutta fossiilisten rinnalla. Hallitus kiristi alkuvuodesta jakeluvelvoitetta ilmastosyiden perusteella 16,5 prosentista 19,5 prosenttiin. Perussuomalaiset halusi kevään kehysriihessä alentaa jakeluvelvoitetta, mutta he eivät onnistuneet tässä tavoitteessaan.

Bensa tarjoaa aiheen halpahintaiseen populismiin, jossa kansalle heitellään vaalien alla helppoja ratkaisuja. Ruotsissa vaalit lähestyvät jo syyskuussa, millä lienee osasyynsä Ruotsin hallituksen rajuun polttoaineiden valmisteveron alennukseen.

Meillä Suomessa eduskuntavaalit järjestetään ensi huhtikuussa. Polttoaineiden korkeat hinnat jäytävät eniten Pohjois-Suomen pitkien etäisyyksien takana asuvia autoilijoita, kuljetusyrittäjiä ja maanviljelijöitä. Nykytilanteessa heille on monestakin syystä vaikea luvata alempaa bensan tai dieselin hintaa. Kustannuskriisiin helpottamiseksi tarvitaan muita keinoja.

Iranin sota leimahti uudelleen. Se tietää Hormuzinsalmen tilanteen aiheuttaman polttoaineiden markkinahäiriön pitkittymistä. Persianlahden samoin kuin Venäjän tuhotut öljynjalostamot käynnistyvät jossain vaiheessa hitaasti. Vaikka raakaöljyn hinta lähtisikin laskuun, se vaikuttaisi polttoaineiden kuluttajahintoihin viiveellä.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston arvion mukaan bensan kuluttajahinnat nousivat Suomessa muutamalla sentillä litralta, kun Teboil poistui jo ennestään Suomen pieneltä ja keskittyneeltä polttoainemarkkinalta. Bensan kysyntää ja samalla bensa-alan kilpailua vähentää myös sähköautojen yleistyminen. Ilmastoystävällinen suuntaus pitää osaltaan bensan hintaa korkealla.