Internetissä nimettömyys ja valenimet on aikoinaan hyväksytty normaaliksi toimintatavaksi. Nyt tämä käytäntö on kuitenkin ajautumassa pisteeseen, jossa sen haitat ovat jo taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti merkittäviä.
Huijarit, harhaanjohtavan tiedon levittäjät ja ääriajattelijat voivat toimia nimettöminä tai toisen henkilön nimissä ilman todellisia seuraamuksia. Tekoälyn nopea kehitys tekee tilanteesta entistä hankalamman: syntyy sisältöjä, joita on tavallisen käyttäjän lähes mahdoton erottaa oikeista.
Siksi anonymiteetin rajaton käyttö olisi syytä poistaa kaikessa verkossa tapahtuvassa viestinnässä. Kaikilla alustoilla tulisi vaatia vahvaa tunnistautumista – yksityisiltä, yrityksiltä ja yhteisöiltä. Lisäksi jokaisessa mediatiedostossa pitäisi olla selkeästi esillä sen tekijänoikeuden haltija sekä tieto siitä, millä menetelmillä sisältö on luotu tai muokattu.
Yritysten, lehtien ja muiden keskustelualustojen tulisi edellyttää käyttäjiltä vahvaa tunnistautumista. Nimimerkin käyttö voisi olla edelleen mahdollista, mutta vain moderaattorin luvalla. Alustan ylläpitäjän vastuulla olisi säilyttää oikea henkilöllisyys luottamuksellisesti ja luovuttaa tiedot viranomaisille vain perustellusta syystä. Näin arkaluontoisista asioista voisi keskustella ilman pelkoa leimautumisesta.
Jos joku esiintyy anonyymisti, siitä pitäisi ilmoittaa muille selkeästi – aivan kuten puhelimessa näkyy tieto tuntemattomasta numerosta. Nettisivujen omistajien ja varmenteiden tiedot tulisi tuoda nykyistä näkyvämmin esille, ja jokaisen painikkeen pitäisi kertoa, minne ja kenen omistamalle sivulle käyttäjä on siirtymässä.
Myös tekstiviesteissä lähettäjän tiedon tulee olla yksiselitteinen: yksityishenkilöiltä nimi ja puhelinnumero, yrityksiltä virallinen, viranomaisen rekisteröimä SMSID-tunnus. Tämän tulisi olla pakollista, ei vapaaehtoista. Jos operaattori tai lähettäjä ei pysty antamaan tietoa, viestissä tulisi näkyä siitä selkeä ilmoitus.
Diktatuureja varten on kehitetty viestintäjärjestelmiä, joiden salaukset ovat niin vahvoja, ettei viranomaisten ole käytännössä mahdollista selvittää viestijän henkilöllisyyttä. Demokratioissa tällaisia järjestelmiä ei yleensä tarvita muuhun kuin rikolliseen toimintaan.
Turvalliseen ja avoimeen viestintään kuuluu se, että osapuolet tietävät keiden kanssa he keskustelevat, ja että viestien salaus on murrettavissa vain heidän itsensä toimesta. He voivat halutessaan tehdä viestinsä julkisiksi – mutta päätös kuuluu heille.
Lopulta avoin ja turvallinen viestintä lisää luottamusta paitsi ihmisten välillä myös koko yhteiskunnassa. Sen varmistaminen on nyt tärkeämpää kuin koskaan.
Olen muokannut tämän kirjoituksen helpommaksi lukea ChatGPT GPT-5.1 versiolla 2026.11.26.
Vesa Urpelainen
DI, eläkeläinen, Oulu