Euroopassa sanotaan usein, että tarvitsemme oman tekoälyn, joka pärjää amerikkalaisille ja kiinalaisille jättiläisille.
Minusta kysymys on väärin asetettu.
Huipputason tekoälymallin kouluttaminen vaatii valtavan määrän rahaa, laskentatehoa, dataa ja tutkijoita. Sitä peliä emme oikein voi voittaa. Meillä ei ole sellaisia pääomia eikä mahdollisuuksia tehdä asioita keinoja kaihtamatta.
Mutta vielä tärkeämpi ongelma on toinen. Nykyiset tekoälymallit eivät kehity, kuten Linux. Siinä on täysin uusi peli, jonka me Euroopassa voimme ottaa haltuun.
Linux on yhteinen perusta, jota on parannettu vuosikymmeniä. Tuhannet ihmiset ja yritykset ovat voineet rakentaa samaa järjestelmää eteenpäin pala kerrallaan. Tekoälyssä emme ole vielä siellä.
Malli koulutetaan valtavalla vaivalla, julkaistaan, ja seuraavaa suurta harppausta varten tehdään taas uusi versio. Mallia voi kyllä hienosäätää. Eri parannuksia voidaan myös yhdistellä.
Avoimia malleja on jo, ja Euroopalla on niissä vahvaa pohjaa: Mistral ja Hugging Face ovat tästä hyviä esimerkkejä.
Mutta avoin malli ei vielä ole tekoälyn Linux. Se on vasta alku.
Tekoälyn Linux vaatisi uudenlaisen rakenteen. Sellaisen, jossa malli voisi oppia jatkuvasti uutta rikkomatta vanhaa osaamistaan. Jossa uudet kielet, uudet taidot ja uudet tiedot eivät tarkoittaisi aina koko koneen rakentamista uudelleen.
Jossa tuhannet kehittäjät voisivat parantaa samaa perustaa hallitusti, eivät vain tehdä aina uutta versiota vanhan tilalle.
Tämä ei ole pelkkä haave. Juuri tätä tekoälytutkimuksessa nyt ratkotaan: miten mallille rakennetaan muistia, miten osaamista voidaan tehdä modulaariseksi ja miten se oppii lisää unohtamatta aiemmin oppimaansa.
Tästä syntyy myös konkreettinen eurooppalainen tehtävä. Ei vain kouluteta yhtä uutta mallia, vaan rakennetaan avoin ympäristö, jossa voidaan tutkia ja testata, miten tekoäly oppii jatkuvasti: yhteiset testit, rajapinnat uusille taidoille, muistirakenteet ja tapa mitata, rikkooko uusi osaaminen vanhaa.
Tässä Euroopalla voisi olla oikea mahdollisuus. Ei siksi, että meillä olisi eniten laskentatehoa. Vaan siksi, että meillä on vahva avoimen lähdekoodin kulttuuri, paljon kieliä, paljon tutkimusta, paljon pieniä teknisiä yrityksiä ja aito tarve rakentaa tekoälyä, jota voi ajaa, tutkia, muokata ja omistaa itse.
Meillä on mahdollisuus tehdä yhteistyötä koko mantereella.
Euroopan paras tekoälystrategia ei ole rakentaa omaa suljettua OpenAI:ta. Se voisi olla tekoälyn Linux: avoin perusta, joka ei tule valmiiksi, vaan paranee, koska kaikki saavat parantaa sitä.
Henri Heikkinen
diplomi-insinööri, Oulu