Julkisten organisaatioiden asiantuntijatyö on jatkuvassa muutosten aallokossa säästöjen, lainsäädännön uudistusten ja teknologisen kehityksen vuoksi.
Useilla työpaikoilla yt-neuvottelut ja tehostaminen värittävät keskustelua. Monesti muutokset tulevat ulkoapäin annettuina, eivätkä ne perustu organisaatioiden tai asiakkaiden tarpeisiin.
Muutosten keskellä on vaarana, että asiantuntijatyö ajautuu tuuliajolle: vastuut jakautuvat epäselvästi ja osaamista käytetään vääriin tehtäviin. Onko meillä varaa siihen?
Kokeneina eri alojen ammattilaisina olemme nähneet, että muutosten jälkeen voi mennä pitkään ennen kuin työyhteisön arki löytää uomansa. Kun tahti on kova, seuraavat uudistukset voivat vyöryä päälle ennen kuin aiemmat on ehditty viedä kunnolla loppuun.
Usein uudistusten toteutus aliresursoidaan niin, että vaatimuksia on liikaa ja aikaa liian vähän. Samalla jää huomaamatta, että yksittäisestä muutoksesta voi käynnistyä pitkä vaikutusten ketju. Esimerkiksi kun yksi tehtävä lakkautetaan, työt kasautuvat muille.
Muutosmyrskyissä tulisi olla malttia pysähtyä katsomaan, mitä työpaikoilla tapahtuu henkilöstön työnkuville. Hyviä tuloksia ei synny, jos asiantuntijoiden aika hukkuu tehtäviin, jotka eivät kuulu työn ytimeen.
Jos emme tunnista, kuka on oikea tekijä mihinkin rooliin, syntyy herkästi päällekkäistä työtä ja turhautumista.
Kun asiantuntijoiden aikaa kuluu ydintehtävien ulkopuolisiin töihin, vaikutukset näkyvät myös palvelujen laadussa, saatavuudessa ja asiakkaiden saamassa tuessa. Jokainen asiantuntijalta pois otettu tunti on pois myös asiakkaalta.
Jos asiantuntijatyö ja sen merkitys jäävät näkymättömiksi, työ voi näyttää helpolta säästökohteelta, vaikka sen karsiminen kasvattaisi myöhemmin kustannuksia.
Digitalisaation piti vapauttaa aikaa asiakastyöhön, mutta monella alalla se on tuonut rinnalle uusia kirjaamis-, raportointi- ja seurantavelvoitteita. Siksi työnjakoa on arvioitava jatkuvasti myös teknologian muuttaessa työn sisältöä.
Joskus asiantuntijatyön työkuorman lähteenä ovat rahoituksen ongelmat. Näin on esimerkiksi tapauksissa, joissa valtio on siirtänyt tehtäviä kunnille ilman todellista rahoitusta.
Julkisessa taloudessa jokainen euro halutaan käyttää vaikuttavasti. Siksi myös henkilöstön osaaminen ja aika pitäisi kohdentaa mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti.
Työpaikoilla tarvitaan selkeää työnjakoa ja vastuita sekä henkilöstön mukaanottoa jo muutosten valmisteluun.
Satu Ahola
järjestelmäkoordinaattori, Espoo
Sirpa Halonen
työllisyysasiantuntija, Kuopio
Jarno Hartikainen
omavalmentaja, Jyväskylä
Pasi Revonmäki
ICT-asiantuntija, Posio
Piia Sinisalo
järjestelmäsuunnittelija, Hämeenlinna