Turvatakuiden saralla Ukrainalle ei nyt riitä pelkkä julkinen vakuutus siitä, että sen turvallisuudesta huolehditaan. Näin STT:lle arvioi tiistaina Maanpuolustuskorkeakoulun strategian pääopettaja, everstiluutnantti Christian Perheentupa.
– Tällainen ratkaisu olisi samantyyppinen kuin mitä nähtiin Ukrainan luopuessa omista ydinaseistaan, ja lupaus osoittautui sittemmin tyhjäksi.
Perheentuvan mukaan turvatakuut tullaan nyt muovaamaan sellaisiksi, että ne varmasti pitävät.
– Jos isot eurooppalaiset valtiot sitoutuisivat nyt jonkinlaisella takuumekanismilla Ukrainan turvallisuuteen, ja sitten se turvallisuus pettää, se kyseenalaistaisi laajemminkin eurooppalaisia turvallisuusratkaisuja.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin puheiden perusteella vaikuttaa siltä, että yhdysvaltalaisjoukkoja ei Ukrainan puolustamiseen sitoutettaisi, vaan päävastuu olisi Euroopassa niin kutsutussa halukkaiden koalitiossa.
Tutkija Joel Linnainmäki Ulkopoliittisesta instituutista (Upi) kommentoi tiistaina STT:lle, että Ukrainassa joudutaan pohtimaan Euroopan tapaan sitä, kuinka paljon Yhdysvaltain lupauksiin rientää apuun voi enää luottaa.
Pahimmassa tapauksessa Venäjä ei koe turvatakuita riittäväksi pelotteeksi ja aloittaa uuden sodan. Silloin Linnainmäen mukaan edessä on myös kysymys eskalaatiohallinnasta eli miten pitää sotilasliitto Nato ulkona sodasta, jos Ukrainan turvatakuiden antajina on kuitenkin Nato-maita.
Haussa pitkäkestoinen ratkaisu
Turvatakuiden toteutus on auki. Vaihtoehtona voi Perheentuvan mukaan olla esimerkiksi ilmavalvontaoperaatio yhdistettynä merelliseen läsnäoloon. Mikäli maajoukkoja hyödynnettäisiin, voisi toteutus vaihdella koulutuksen antamisesta aina joukkojen läsnäoloon Ukrainassa ja yhteiseen harjoitteluun ukrainalaisten kanssa.
Päätöksentekorakenteeseen vaikuttaa se, luodaanko yhteinen turvatakuiden antajien joukko vai antaako jokainen valtio takuut Ukrainalle erikseen.
Perheentupa pitää todennäköisenä, että päätöksenteko olisi viime kädessä yksittäisten valtioiden kontolla, mutta turvatakuiden vaikuttavuutta lisättäisiin sillä, että niistä viestittäisiin yhdessä.
Ainakin alkuvaiheessa joukkojen mahdollinen läsnäolo tarkoittaisi Perheentuvan mukaan todennäköisesti yksiköitä, jotka olisivat kansallisessa johdossa.
Epämääräisyys tarkoituksellista
Turvatakuiden luonteeseen liittyy tietty epämääräisyys. Perheentuvan mukaan tämä on tarkoituksellista. Hän ei ota kantaa siihen, miten pitkäksi aikaa turvatakuisiin jouduttaisiin sitoutumaan, sillä niiden yhteydessä ei oikeastaan koskaan anneta tarkkoja vuosimääreitä.
– Mikään maa tuskin sitoo johonkin aikamääreeseen. Idea on juuri se, että ne (turvatakuut) ovat samaan aikaan riittävän vakuuttavat, mutta seuraukset hyökkääjälle vaikeasti arvioitavat.
Tällöin jos Venäjä suunnittelisi jatkavansa sotatoimiaan Ukrainassa, sen olisi hyvin vaikea päätyä itselleen edulliseen lopputulokseen.
Turvatakuissa ei ole kyse pelkästään sotilaallisesta kysymyksestä, Perheentupa muistuttaa. Pitkän ja pysyvän rauhan aikaansaamisessa ne osaltaan takaisivat Ukrainan elinkelpoisuuden.
Rauhan näyttäytyessä pysyvänä elinkeinoelämälle Ukrainaan saataisiin ulkomaisia investointeja ja jälleenrakennus voisi todella lähteä käyntiin.