Elly Griffiths: Viimeinen sana. Harbinder Kaur tutkii. Suom. Riina Vuokko. Tammi, 2025. 336 sivua.
Ruth Galloway -sarjallaan suomalaisetkin vähäverisemmän dekkarin ystävät hurmannut Elly Griffiths (oik. Domenica de Rosa, s. 1963) on kehittänyt formulan, joka toimii leppoisan luontevasti myös rikoskomisario Harbinder Kaurin neljänteen osaan edenneissä tutkimuksissa.
Griffithsin ystävät ovat myös ilokseen jo huomanneet, että Brightonin mysteereistä on vuonna 2024 suomennettu ensimmäinen osa, Taikatemppumurhat.
Intialaistaustainen sikhi ja lesbo Harbinder Kaur on siirtynyt Länsi-Lontooseen, mutta säilyttänyt siteensä Shorehamin historialliseen merenrantakaupunkiin Länsi-Sussexissa, jossa hän sarjan toisessa jännärissä, Murhan käsikirjoitus (suom. 2023), selvitti hoivakodissa yllättäen menehtyneen Peggy Smithin murhan.
Tapausta nuuskivat myös Peggyn hoidosta vastannut ukrainalainen amatsoni Natalka ja Peggyn paras ystävä, BBC:n Radio 3:ssa työuransa tehnyt 84-vuotias herrasmies Edwin Fitzgerald.
Griffithsin menestysformula perustuu myös elämänmakuisiin ja samastuttaviin henkilöhahmoihin, joita tässä jännärissä riittää turhankin runsaasti. Etsivätrion täydentää kahvilanpitäjä Benedict Cole, entinen munkki, nyt dekkarikirjailijan urasta haaveileva Natalkan elämänkumppani.
Hoivakotityönsä ohella matemaattisesti lahjakas Natalka on perustanut etsivätoimiston Edwinin kanssa, ja arkaileva Benedict antaa parivaljakolle sivustatukea.
Sitä tarvitaankin, sillä yksityisetsivät saavat toimeksiannon sisarilta, jotka epäilevät kirjailijaäitinsä uuden miehen murhanneen hänet.
Tutkinnan edistyessä paljastuu muitakin epäilyttäviä kuolemantapauksia sekä kirjailijoiden omasta pikku piiristä että heidän vanhempiensa keskuudesta. Edwin houkuttelee Benedictin mukaansa omintakeiseen kirjailijaretriittiin, jossa kuoleman sylttytehdas pitää majaansa ja tuuttaa tutkintaan jälleen uuden vainajan.
Harbinder Kaur linkittyy juttuun mukaan aluksi lähinnä konsultin roolissa. Yksityisetsivät pyytävät neuvoa ennestään tutulta komisariolta, ja retriitissä tehtyä uutta murhaa tutkiva tummaihoinen rikosylikonstaapeli Liv Brennan konsultoi Kauria esihenkilönsä epäasiallisen käytöksen johdosta.
Griffiths käsittelee cosy crime -otsikon alla myös yhteiskunnallisia aiheita niiden luontevissa asiayhteyksissä. Harbinder Kaur on Liv Brennanille esikuva, jolta saamillaan neuvoilla hän yrittää selvitä vähättelevän esihenkilönsä alaisena arkisista töistään.
Vanhusten vähättelyn Griffiths puolestaan punoo mestarillisesti rikosjuonen käänteisiin, ja toisaalta hienojen seniorihahmojensa kautta osoittaa, että vielä ikäihmisissä elämä virtaa ja aivotkin raksuttavat.
Tämän toki on jo todistanut toinenkin britti, Richard Osman, Torstain murhakerho -mysteereissään.
Ukrainalainen Natalka ja hänen perheensä kohtalot tuovat Griffithsin jännärin aktiivisesti tähän päivään. Runsaat intertekstuaaliset kirjalliset viittaukset puolestaan sitovat dekkarin siihen syvään kulttuuriseen maaperään, josta brittiläiset kirjoittajat saavat olla ylpeitä.
Kriitikko kiteyttää
Plussat: Näppärä arvoitusdekkari, johon kirjalliset ja musiikilliset vihjeet antavat syvyyttä. Kiinnostavan erilainen ja monipuolinen henkilökaarti. Luontevasti juonen käänteisiin upotetut ajankohtaiset teemat: rasismi ja epäasiallinen kohtelu työn arjessa, vanhusten aliarvostus ja väheksyntä ja Ukrainan sota.
Miinukset: Hyvin runsas henkilökaarti, intertekstuaaliset viittaukset ja melko monimutkaiset juonenkäänteet vaativat lukijalta kaiken huomion.